28.3.2016

Cashew-tomaattileipä

Pääsiäisenä olen juhlinut railakkaasti, maalannut pääsiäismunia ja iloinnut alkukevään auringosta kävelylenkeillä... vai menikö se sittenkin niin, että keskityin nenäliinojen massakulutukseen sohvanpohjalla, ja vaihtelun vuoksi irtosin välillä googlettamaan mitä suolaa nenähuuhtelussa sopii käyttää...


Onneksi lentsu alkaa vihdoin hellittää, ja jaksoinpa sittenkin ideoida pääsiäispöytään maukkaan leivän. Sen verran kohmeessa aivot kuitenkin olivat, ettei pääsiäisleivässä ollut mitään pääsiäiseen viittaavaa. :D Sen sijaan kolmen viljan sämpyläjauhoihin (vehnä, ruis ja kaura) leivottuun taikinaan pääsi makuaineina aurinkokuivattua tomaattia ja cashewpähkinää. Nam! Tämä on sen kaupallisen cashew-karpaloleivän kotiversio, jonka makea elementti (karpalo) vaihtuu suolaiseen (aurinkokuivattu tomaatti).

Taikina, josta leivottiin sämpylöitä ja yksi pieni leipä, tehtiin tismalleen sämpyläjauhopaketin ohjeen mukaisesti. Tosin jätin suolan kokonaan pois, koska käytin tikkusuolattuja, kuivatuotteena myytäviä aurinkokuivattuja tomaattisuikaleita. Ja kosteassa taikinanalussa liotessaan tomaatit tosiaankin suolasivat leivonnaiset juuri sopivasti. Mikäli käytät öljyyn säilöttyjä versioita, leipätaikina vaatinee pienen (mutta tavan sämpyläohjetta pienemmän) suolalisän. Ja tuolloin pitää ilman muuta käyttää leipätaikinaan öljynä sitä hyvänmakuista tomaattipurkin lientä!


Sattumia limpun kantapalassa...

Hemmetti, piti sitten konsultoida Googlea cashewpähkinöistä, sillä olin vahvasti sitä mieltä, että joku on varmaan keksinyt tällekin pähkinälle joskus jonkin nokkelan suomalaistetun nimen. Vastuussa oleva kasvi on munuaispuu, mutta munuaispähkinä ei silti ole näemmä ottanut tulta alleen.

Mutta sitten seuraava Wikisivu paljasti, ettei cashew olekaan kasvitieteellisesti pähkinä vaan siemen. Mitä-mitä-mitä! Siis manteli ei tietenkään ole pähkinä, mutta ettäkö myös cashew, pistaasi ja saksanpähkinä ovat samalla ei-me-ollakaan-pähkinöitä-listalla? Sentään kulinaarisia pähkinöitä ovat... Nutty...


Cashew-tomaattisämpylät (tai -leipä)


sämpylätaikina kolmen viljan sämpyäjauhopussin ohjeella, suolan määrää vähentäen

+ aurinkokuivattuja tomaatteja
+ cashewpähkinöitä

19.3.2016

Hot or not -ruoka-aineet, maaliskuu 2016

Monesti tulee pohdittua sitä, kuinka mieliteot ja makusesongit vaihtelevat yksilölläkin. Mikä siihen oikeastaan vaikuttaa, että millaisia menuehdotuksia ja toiveita mieli ja kroppa esittävät? Vuodenajat, raaka-ainesesonki, mielentila, aktiivisuustaso, vuorokaudenaika, stressitaso, ateriaseura, paikka, ympäristön signaalit, hypetykset...


Tämä EI ole tarjoiluehdotus.

Kettiöinsinööri ei tietenkään voi olla havainnoimatta ja analysoimatta noita mielenliikkeitä itsessä ja muissa, ja siitä idea pistää nyt itselle muistiin, jotta millaista aaltoilua tässä tapahtuu. Jos maltan, aion siis tehdä 1-2 kertaa kuussa hot or not -listan eri ruoka-aineista. Eli kymmenen houkuttelevinta ja vähiten kiinnostavaa raaka-ainetta tms.

Jos tätä listailua pitäisi yllä vaikka vuoden verran, voisi tarkastella esimerkiksi sitä, noudattavatko mieltymykset kuinka hyvin satokauden sesonkeja tai jääkö ei-kiinnostaviin monesti juttuja, jotka kuitenkin kuuluisivat monipuoliseen ruokavalioon (eli pitäisikö etsiä uusia parempia reseptejä noille aineksille).


Maaliskuu 2016


Hot           Not
inkivääri manteli
mango alkoholi ruoassa
kardemumma mansikkahillo
raejuusto appelsiini(n kuoriminen)
maustetut kahvit vihreät jutut
palkokasvit toffee
broileri sitruuna
suklaa / kaakao risotto
omena raaka sipuli
kaurapuuro paprika

12.3.2016

Kirsikkablondies (kikhernekakku)

Papuja tai kikherneitä hyödyntävät suklaaruudut ja muut brownies-tyyppiset herkut ovat kova juttu. (Kasvi)proteeiinihype on JeeJee! Ja kyllä, onhan se monestakin syystä jännittävää korvata jauhot palkokasvien antimilla, ja maun ja rakenteen puolesta nämä ainesosat toimivatkin erinomaisesti.


Aiemmin testasin palkokasvileivonnassa minttu-suklaaruutuja: papubrownies. Nyt päätin kokeilla kikherneitä ja luottaa kauniin vaaleaan väriin eli unohtaa kaakaojauheet. Papubrowniesohje toimi lähtökohtana, mutta rukkasin sitä reilusti, mm. puolittamalla kananmunien määrän ja hoitamalla makeutuksen inkiväärisiirapilla (paras herkkukahvin maustaja muuten). Ja kirsikkana kakussa olivat... kirsikat. Yep!

Kikherneet toimivatkin sitten mahtavasti. Paistamisen jälkeen rakenne vaikutti aika pehmeältä, mutta yön yli viilentelyn jälkeen koostumus oli juustokakkumaisen tiivis, mutta edelleen pehmeähkö. Siis aika perfecto! Myös maku oli todella hyvä, kikherne ns. maistuu tässä, koska inkivääri tai kirsikka eivät sitä samoin peitä kuin tuju kaakaoannos tekisi. Mutta piiraan makeus ja makumaailma opettavat tässä makuaistia ymmärtämään kikherneen myös jälkkäriin sopivana ainesosana.


Jatkotyöstettäväksi reseptin kanssa jää kuitenkin makeuden pieni vähentäminen. Eli vähentäisin ainakin kolmanneksen inkiväärisiirapista tai vaihtoehtoisesti käyttäisin sokerikirsikoiden sijasta jotakin makeuttamatonta (lue: kesällä tuoreita kirsikoita). Mutta ehdottomasti palkokasvileivonta jatkuu, etenkin kikherneillä! Oletteko muut kokeilleet vastaavia, maistuuko? :)


Kirsikka-kikherneblondies

(1 cup = 237 ml)

2 munaa
2 tl vaniljasokeria
1/4 cup (kookos)öljyä
400 g (1.5 cup) kikherneitä
1 tl leivinjauhetta
1/2 cup inkiväärisiirappia (esim. Zena)
1-2 pkt (à 75 g) sokeroituja "säilyke"kirsikoita

Mittaa kaikki ainekset (paitsi kirsikat) blenderin kannuun. Surraa tasaiseksi taikinamassaksi ja kaada leivinpaperoituun vuokaan (noin 22 x 20 cm neliövuoka tms.). Ripottele kirsikat tasaisena polkkakuviona taikinan päälle, tai voit myös painaa ne syvemmälle taikinan keskelle ja jopa täysin upoksiin. Paista 175-asteisessa uunissa noin 25 minuuttia. Jäähdytä ja viilennä jääkaapissa yön yli ennen ruuduiksi leikkaamista ja maistelua. (Rakenne tiivistyy.)