9.10.2014

Tattaripuuro syksyisesti tuunaten

Puuroa, puuroa, puuroa. Milläs muulla se puurourpon arkiaamu starttaisi jos ei sillä vellin vähemmän vetelällä velipojalla.


Tuunaamaton tattaripuuro. Ja lakkaversio. Puoliksi puolukkainen puuro.
Ja alimpana ihan kokonaan puolukkasurvoksella maustettu painos.

Lapsena mikään ei ollut niin kurjaa kuin kaurapuuro aamupalalla. Melko harvinainen, mutta rangaistukselta maistuva tilanne niinä aikoina. Nykyään itse keitetyt puurot eivät ole koskaan tuunaamattomia, joten maku on jotain ihan muuta kuin veteen keitetyssä tavan kaurapuurossa. Mutta ehkä pitäisikin keitellä vaihteeksi ihan aito konstailematon versio, ja haastaa oma aikuinen (?) makuaisti.

Kuvien puuro ei siis kuitenkaan ole kaurapuuroa. Keittelin nimittäin vaihteen vuoksi tattaripuuroa ihan kokonaisista tattarisuurimoista. Minulla on tapana keittää normaali neljän annoksen puurosatsi, vaikka vastakeitettyä puuroa ei tässä taloudessa ole lusikoimassa koskaan kuin yksi tai kaksi henkilöä. Tuunattu herkkupuuro maistuu kuitenkin loistavasti myös seuraavana päivänä. Joko kylmänä tai mikron kautta.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti