11.6.2014

Menuja maistelemassa: Boulevard Social & Gaijin

Sain äskettäin kutsun tulla tsekkaamaan millaisilla menuilla ravintolat Boulevard Social ja Gaijin ovat valmistautuneet kesäsesonkiin. No, paikat tarjoavat makuvariaatioita monista kohteista, jotka itseäni kovasti inspiroivat, joten meitsi oli välittömästi ideassa mukana.

Tarkempia esittelyjä noista ravintoloista ei tarvitsekaan antaa. Herrojen Tomi Björck ja Matti Wikberg raflat kun lienevät ainakin nimeltä tuttuja kaikille. Farangin pikkusisaruksia. Ja sitten on vielä se Tukholman haarakonttori ja uusin tulokas Bronda (johon olisi ihan pakko päästä pian tutustumaan muuten).

Aloitetaanpa sitten Social Boulevardin kokemuksilla...


Alkuun päästiin nestemäisellä tsatsikilla (täydellinen kesädrinksu)
ja raikkaalla katkarapucocktaililla.


Boulevard Socialin menulta maisteltiin lammaskebabia
sekä "kanapizzaa". Broisku oli herkkua!


Jälkkäripuoli aloiteltiin softiksella. Ja mä tykkäsin erityisesti paikan kattauksesta, nimikkoastioista ja muusta esillepanosta. Selkeät puhtaat linjat astioissa nappaa mun tapauksessani, ja jostain syystä toi nimikointi iskee myös!


"Sitruunapiiras" ennen ja jälkeen. Tämä oli kaikkea mitä jälkkäriltä voi toivoa!
Maut ja suutuntumat, intensiivinen ja kokonaisuutena erinomaisesti toimiva setti.
Tarjoillaan ja nautitaan suoraan yhteiseltä lautaselta. Kaikki tykkäs!

Tämä raflakopla kulkee muuten nimen BW-Restaurants Oy alla. Olen näitä makuja aiemminkin maistellut, mutten koskaan jälkkäreitä. Ja se muuten yllättikin, että jälkiruoat olivat aika mahtavia. Niiden muoto, idea ja konsepti on kylläkin aika samanlainen, mutta makujensa puolesta ovat todellakin aivan erilaisia yksilöitä, ja hurjan kiinnostavia sellaisia. Tieto siitä, että rafloissa on mahdollisuus myös kokomakeaan menuun, herätti kyllä allekirjoittaneen kiinnostuksen...

Ja otetaan sitten Gaijinin tunnelmaräpsyt. Ravisuttavasta visuaalisesta kokemuksesta vastaa tässä postauksessa kameran sijaan Lumia...


Sakea ja Rieslingiä. Gaijinin puolella juomavalinnat osuivat mun makuun.
Paras maistamani sake!


Suussasulava possusämpylä! Ja japanilaisen keittiön ainoa inhokkini (kana)yakitorivarras. En pitänyt siitä erityisemmin täälläkään, konsepti ei sovi mun suuhun.



Sake-mustikkajälkkäri oli sitten hauska Suomi-Japani-kädenpuristus.
Ja sitten vielä todella herkku "juustokakku", jonka kaverina raparperiakin.

2 kommenttia:

  1. Loppuilta menikin sitten Gaijinin kirjaa selaillessa. Ainakin possusämpylöitä on pakko tehdä, vaikka se olikin kolmen päivän homma...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Jonna: Joo-o... :) Mua on nimenomaan tuommoisten sämppärien höyryttely jo pitkään houkutellut. Onnistuiskohan ne kotosalla...

      Poista