13.3.2014

Karkelo... ei kun karpalosämpylät

Sämpylöitä vai leipää? Painiskelen säännöllisen epäsäännöllisesti tämän saman kysymyksen äärellä. Jostain syystä on kivempi leipoa sämpylöitä, ja onhan niiden paistaminenkin helpompaa. Sujuu nopeammin, ja leivonnaiset ovat takuulla läpikypsiä silloin, kun pinnan väri sitä indikoi. Ja sämpylöitä myös pääsee maistelemaan heti uunituoreen lämpiminä!


Laitoin taikinaan myös pomeranssinkuorta. Vaan mikä piru siinä on, ettei
kaksi teelusikallistakaan maistu valmiissa leivonnaisessa juuri lainkaan?


Ison leivän kypsymisaika on hieman hankalampi arvioitava, ja leivän pitäisi myös antaa jäähtyä rauhassa ennen ensimmäisenkään palan leikkaamista. Ja kokemuksen syvällä rintaäänellä voin sanoa, että jos tuon pitkän odotuksen jälkeen leikattu leipä osoittautuu raa'aksi, on ketutus suuri. Aika hyvä vinkki kypsyyden testaamiseen on heti uunista poistamisen jälkeen koputella limpun pohjaa. Kypsä leipä on ryhdikäs ja vastaa koputukseen rapeasti kumisten.

Edellisistä itkuista ja viulun surusoinnuista huolimatta pisteytän leivät sämpylöiden edelle. Onnistunut leipä kun vaan maistuu paremmalle. Rapeampi kuori, mutta sitä on suhteessa vähemmän. Rakenne ja säilyvyys ovat myös paremmat. Kenties molempi parempi: osa taikinasta heti syötäviksi sämppäreiksi ja loppu leipälimpuksi.


Vain pyöreitä, yhdenmukaisia normisämpylöitä?
Pah, ei onnistu tässä keittiössä!


Kuivatut karpalot ovat mukava lisä leipätaikinaan. Tuovat kivaa makua ja mehevyyttä. Jauhoina käytin tässä pelkästään Myllärin sämpyläjauhoseosta, joka on luomutuotantoa ja sisältää reilusti mm. pellavan- ja auringonkukansiemeniä. Karpalot ja puolet jauhoista laitoin imeytymään leivontanesteeseen jo edeltävänä iltana. Piti jostain syystä vaan testata miten tuo toimisi. Mutta vaikea sanoa, erosiko lopputulos merkittävästi siitä, mitä normimenetelmin olisi syntynyt. (Lämpimän nesteen käyttämisestä olen muuten nykyään kokonaan luopunut hiivalla kohotettavien leivonnaisten kanssa. Edellyttäen tietysti, että on aikaa vähän pidempään alkukohotukseen.)


Karpalosämpylät

2-3 pellillistä

5 dl vettä
2 dl kuivattuja karpaloita
2 tl jauhettua pomeranssinkuorta
2 tl suolaa
1 ps kuivahiivaa
3 rkl oliiviöljyä
12-14 dl sämpyläjauhoja
1 kananmuna

Edellisiltana: Mittaa kulhoon vesi, karpalot, pomeranssinkuori, suola ja kuusi desiä sämpyläjauhoja. Peitä kulho kevyesti muovipussilla tms. ja jätä huoneenlämpöön lepäilemään yön ylitse.

Leivontapäivänä: Sekoita taikina-aihioon huolella kuivahiiva, ja aloittele myös jauhojen lisääminen. Mittaa sekaan öljy, ja jatka jauhojen kanssa veivaamista kunnes taikina on sopivan tuntuista. Jätä mukavaksi työstetty taikina kohoamaan peitettynä kaksinkertaiseksi. Leivo sämpylöiksi tai leiviksi. Mahtavat hifistelyleivät saa leipomalla taikinan korvapuustien tapaan, mutta käyttäen täytteenä oliiviöljyvoitelua ja unikonsiemeniä!

Voitele sämpylät kananmunalla, ja paista ne kullankeltaisiksi 225-asteisessa uunissa, mikä ottaa aikaa noin 10 minuuttia. Isommille leiville lämmön voi laskea uuniin laittamisen jälkeen 200 asteeseen, ja ne viihtyvät siellä puolisen tuntia.


2 kommenttia:

  1. Olen laittanut itselleni puhelimen muistiin vinkin, että leivän sisälömpötilan tulisi olla 96-98, niin se on kypsä. En muista, mistä vinkin otin ja millaisesta leivästä oli kyse, mutta muistiinpanossani lukee, että mittaa anturilla paistoajan lopussa ja ota leipä uunista, kun sisälämpö on 95. En ole kokeillut :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Campa: Mietinkin tuota sisälämpötilahommaa, kun kirjoittelin postausta. Mutta en uskaltanut ruveta siitä jaarittelemaan, kun en ole itsekään vielä kokeillut. :D Ja sisälämpötilan käyttöä onkin hidastanut lähinnä se, etten tiedä milloin törkätä mittari leipään. Ei kai nyt sentään raakaan taikinaan heti uuniin laittaessa? Sun muistiinpanojen perusteella ilmeisestikin tuikataan vasta loppuvaiheessa. Ehkä rohkaistun kokeilemaan seuraavana leivänleivontapäivänä! :)

      Kivistössä muistan tyttöjen neuvoneen 98 astetta vuokaleivälle.

      Poista