26.12.2013

Kiinalainen jujubekeitto

Äskettäisellä Barcelonan pikavisiitilläni en löytänyt parista ratsaamastani ruokakaupasta yhtään mitään tuliaisia itselleni. Siis ei kerrassaan mitään espanjalaista kivaa. Hyllyt vain notkuivat sadoista erimakuisista turrontiilistä, jotka on jo kyllä nähty ja maistettu. Mutta, mutta... Sen sijaan eksyin pariinkin aasialaisetniseen elintarvikeliikkeeseen. Ja siinä oli into piukassa, kun valikoima oli kotimaisiin vastineihin verrattuna todella kattava ja hintataso siellä perunakellarin korkeuksilla.

Jos syötävän jutun nimi on jujube, on aika vaikeaa olla tykkäämättä. :)
Nuo punaiset mollukat siis, joita on myös horisontin purnukassa.

Ilahdutin siis matkatavaravalaisulaitteiden käyttäjiä muun muassa kuivatuilla shiitakesienillä ja jujubehedelmillä. Jälkimmäinen kuivatarvikepussukka oli tyyppiä ylläri, eli en oikeastaan tiennyt mitä ostin. Ulkonäön perusteella luulin niitä ensin kuivatuiksi kirsikkatomaateiksi (nam), mutta ranskan- ja espanjankieliset tuotetekstit paljastivat ryppyiset hedelmät punaisiksi taateleiksi. Neva hööd, tai ainakaan en mitään moisista muistanut kuulleeni. Vaan kun näytti jännältä, ja lähes ilmaista, niin eikun kainaloon ja kassalle!

Punaiset taatelit tai kiinalaiset taatelit eli jujubet taitavatkin Suomessa olla vielä aika tuntematon juttu. Mutta kyllä näitä erikoispaikoista voi löytää, ja ovat muuten takuulla seuraava superfoodhöyryämisen aihe. Kauhean söpön näköisiä! Maku on makeahko. Ja rakenne pulleaksi liotettuna pehmeä. Kuori kuin taatelilla, sisus ennemmin kuin keitetty peruna. Ahkera googletus paljasti jujubeja käytettävän kaikenmoisissa kokkauksissa (aasialaisissa pääruoissa), mutta uudemmissa sovelluksissa myös leivonnaisissa rusinoiden, viikunoiden, taatelien yms. tapaan. Ja suotuisista terveysvaikutuksista hypetetään antaumuksella.

Googlen äidinrakkaudella ohjaamana löysin sitten jopa reseptejä, joista löytyi sekä siitake että jujube. Esimerkiksi täältä ja täältä kuolasin herkullisia keitoksia, ja päädyin lämmittävään soppaan.

Leikkauspöydällä. (Liotuksen jälkeen.)


Yksi parhaista keitoista ikinä! Siitake ja jujube antoivat mitä mahtavimmat maut liotusliemestään. Koko keittoon ei tarvita yhden yhtä maustepurkkia, liemikuutiota tms. Muutama ruokalusikka soijakastiketta riittää. Eläinproteiiniksi tähän sopii niin possu, kana kuin nautakin. Eli mitkä tahansa (neutraalisti maustetut) jämät, mutta jos sieniä ja jujubea on reilusti, ei liha ole ollenkaan välttämätön lisuke. Sivurooliin se tässä jää joka tapauksessa!

Ja tämmöinen soppa syödään ehdottomasti reilun kokoisesta pyöreän mallisesta kulhosta, jota kannatellaan kädessä. Ja toiseen käpälään puikot, joilla poimit keiton sattumia. Ja välissä hörpit kulhon reunasta lientä. Om nom nom...


Jujubekeitto

16 kuivattua jujubea
10 kuivattua siitakesientä
2-3 cm pätkä tuoretta inkivääriä
2 reilun kokoista porkkanaa
2 reilun kokoista perunaa
tuoretta korianteria
3-4 rkl soijakastiketta
250 g kypsää possua/kanaa/nautaa
noin 2 litraa vettä (yhteensä, liotusliemi mukaanlukien)

Laita jujubehedelmät ja siitakesienet likoamaan. Siivuta tai hienonna inkivääri ohuiksi slaisseiksi. Kuori ja pilko porkkanat ja perunat. Viipaloi myös lionneet sienet ja kuutioi eläinprotskut. Hienonna vauhtiin päästyäsi myös korianterin varret, ja heitä ne yhdessä kaikkien edellä mainittujen ainesosien kanssa pataan kiehumaan. Runsaan vesimäärän kera, jossa mukana on myös jujube-siitake-liotusliemi! Sekaan vielä soijakastiketta, maista itse sopiva määrä nesteen ja suolaisuuden suhteen.

Anna padan kiehua vartin verran, tai mitä siihen nyt menee, että porkkanat ja perunat ovat kypsiä. Eläinprotskun laatu tietysti määrää, kannattiko se lisätä joukkoon heti aluksi, vai ehkä vasta loppumetreillä. Korianterin lehdet lisätään keitokseen joka tapauksessa vasta juuri ennen tarjoilua värin ja tuoreen maun varmistamiseksi. Yummies!

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti