30.7.2013

Lounaalla Mansessa: Kalax ja Thai & Laos

Tampereella käännähtäminen on juttu, jolle pyrin löytämään aikaa joka kesä. Tai no, pistäydyn siellä kyllä mielelläni muinakin vuodenaikoina, mutta kesälomareissut ovat tietysti juttu ihan erikseen.

Tampereella on kivoja lounasravintoloita, joista jokunen on tullut mainittua aiemminkin. Tämänkesäiseltä reissulta esittelen kaksi lounaspaikkaa, joissa sekä ruoka että palvelu olivat kunnossa. Ovatkin muuten aivan erilaisia ruokapaikkoja: paikallisvesien antia hyödyntävä kalaravintola Kalax sekä Kaakkois-Aasian makuja tarjoileva ravintola Thai & Laos.

Kalax: Kylmän kalapöydän antimia ja lämpöiseltä puolelta mm. kampelaa
suoraan pannulta. Jälkkäriksi kotoisasti mansikka-raparperikiisseliä.


Kalaravintola Kalax (lounasbuffet arkisin 12 e) perustaa toimintansa ennen kaikkea lähialueiden kaloihin ja omistajan mainioihin kalaresepteihin. Lounasbuffet pitää sisällään laajan kylmän kalapöydän, muutaman lämpimän ruoan sekä jälkkärin. Ja tuo kalapöytä on se juttu, miksi Kalaxiin kannattaa poiketa, vaikkei se aivan Tampereen ydinkeskustassa olekaan. Kaikki on itse tehtyä, tuoretta ja maukasta. On savukalaa, graavia ja erilaisia sillejä. Silakkarullia, simpukoita ja haukea. Ehdoton suosikkini olikin lähivedestä napattu hauki, jota oli tarjolla useassa erilaisessa mausteessa. Tällaisia kiinteän maukkaaita haukipaloja pitäisi koettaa valmistaa itsekin.

Kalaxin Tuula ehti pyynnöstäni pitää pienen esittelyn kalapöydästään. Reseptit ovat Tuulan omia, ja iloinen emäntä kertoi myös pari hauskaa tarinaa vahinkoresepteistä. Keittiökömmähdykset kunniaan, niistä syntyvät myös parhaat uudet sovellukset! Ja lisää uusia ideoita Tuula vinkkasi löytyvänsä tsekkaamalla vaikkapa maustepurkit, jotka meinaavat käyttämättöminä hakeutua kaapin uumeniin. Nämä purkit sitten esille ja uuteen kontekstiin. Voilà!

Ravintola Kalax löytyy Tampereen yliopistollisen sairaalan takaa, Kaupista. Tunnelma ravintolan salissa on jotenkin tosi kotoisa, perinteinen ja juhlava. Minulle tuli ihan sellainen fiilis, kuin olisin sukuloimassa ja nauttimassa perinneresepteistä sukulaistätien juhlapöydässä. :)


No, kontrastiksi uudistuneille ja perinteisille kalaklassikoille maistui yhtenä hellepäivänä mausteisempi lounas Thai & Laos -raflassa (lounasbuffet arkisin 8.90 e). Melko tyypillinen aasialainen noutopöytä, mutta astetta paremmalla tyylillä toteutettuna. Salaattivalikoima oli normipettymys, mutta itse ruoat maistuivat. Kirpeäksi ja tuliseksi kuvattu kanakeitto oli todella maukas. Samoin rapsakat kookoksisessa maustekastikkeessa kypsennetyt kasvikset. Ja osterikastike, jossa muistaakseni oli porsaanlihaa, oli todella, todella herkullista.

Tampereella tuntuu olevan aika paljon myös kiinalaisia ravintoloita, mutta toistaiseksi olen Aasian mauista kokeillut aina joko intialaisia tai thaimaalaisia ruokapaikkoja. Kiinalaisista kun tuntuu olevan vaikeampi päätellä etukäteen onko kyseessä kunnollinen vai kökkö paikka. (Huono kiinalainen on ainakin minusta todella paljon pahempi juttu kuin pettymykseen johtava thai- tai intialainen ruoka.) Kaipaisinkin vinkkejänne kokeilemisen arvoisista kiinalaispaikoista Tampereella. Erityisesti lounaspaikoista! :)

Thai & Laos: Alkukeiton liemi ihan mahtava. Kevätkääryleetkin poikkeuksellisen hyviä!


Ainiin, Tampereella oli myös ystävämme Halpa-Halli, josta löysin muutamalla eurolla pikkuruisen, korkean irtopohjavuoan, sellaisen Panettone-tyyppisen! :D Tästä lisää myöhemmin... ;)

[Jälkisanat: Huonoista kokemuksista bloggaaminen, erityisesti ulkoruokinnassa, on vähän hankala juttu. Olenkin ottanut sen linjan, että esittelen blogissani vain ruokapaikkoja, joissa olen viihtynyt ja joissa ruoka on maistunut. Kuten siis tämän postauksen kaksi lounaselämystä! Eli kun ollaan vahvasti plussan puolella (kuitenkaan mahdollisia miinuksia sivuuttamatta). Tällöinhän kirjoituksesta on hyötyä ja vinkkiä muillekin. Toki täysin epäonnistuneen elämyksenkin jakaminen voisi auttaa muita välttelemään huonoa paikkaa... Mutta makuja on monia, ja toisaalta huono päivä joko asiakkaan tai ravintolan puolella voi selittää kehnon kokemuksen.]

Tässä kuitenkin kyseenalainen ruokakokemus. En tiedä mitä ajatella... Kipaistiin nimittäin herkun kuuloinen tiikerikranssi Vaasan leipomosta. Upean näköinen, pehmeä pullakranssi. Kardemummaa, nam! Suklaista väriäkin riitti, mutta missä maku? Tuoteseloste selitti suklaaprosentiksi 0,9. Ja leipoiko teidän isoäidit 15 E-koodattua ainetta pullaan? Osa toki turvallisia normiraaka-aineita, mutta osa jotain muuta.

2 kommenttia:

  1. Joskus olemme mökille mennessämme ostaneet Isoäidin kranssin kahvin kera ja kun olemme lukeneet tuoteselostusta, niin hieman on tullut "huijattu" olo. Mielikuva isoäidin leipomuksista kun on hieman erilainen.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. CurryKaneli: Joo, juuri samantyyppinen fiilis tuli. Mutta kai se oli tässäkin oma vika, kun ei tullut vilkaistua tuoteselostetta ETUkäteen. No, onpahan taas yksi syy lisää leipoa itse, saa ainakin mitä tilaa. :D Ja tuo suklainen kranssi oli kyllä taas hyvä idea omiin jauhopeukalokokeiluihin!

      Poista