16.2.2013

Mangodippi & (vakuumi-)naan

Naanleipä on hyyyväää! Kyllähän te sen tiedätte, kun ravintolassa eteen tuodaan se kori, jossa on ihanan lämpöiset leipäset. Pieni rapeus, pehmeä sisus ja maukas voinen pinta. Enkä muuten ikinä unohda ensimmäistä naan-kokemustani. Leipä vei nimittäin heti sydämeni, ja näin jälkeenpäin arvioidenkin siinä ravintolassa tarjottiin kyllä yhtä parhaista koskaan maistamistani naanleivistä. Muistaakseni painostin illallisella silloista poikaystävääkin tarjoamaan minulle omista leivistään. No, en tiennyt vielä siinä vaiheessa iltaa, että naania kyllä saa annoksen lisukkeeksi yleensä ihan niin paljon kuin napa vetää. :D



En kuitenkaan ole koskaan kokeillut naanleivän valmistamista itse. Ehkä siksi, että monissa blogeissa naankokeilut ovat lukemani mukaan johtaneet maksimissaan keskinkertaisiin tuloksiin. Mutta ei siinä mitään, lupaan kokeilla jos löytyy sopiva ohje.

Ja niin, kaupan naanleipiäkään en ollut koskaan aiemmin ostanut. Eivät ehkä ole ihan vakuuttaneet kovahkoina vakuumipakattuina möhköinä. Joilla on myös yleensä ihan hyvät hinnat! Liiterissä silmääni osui kuitenkin luvattoman edullinen naanpaketti, joten pakkohan se oli sitten sujauttaa ostoskoriin. Normiversion sijaan valitsin valkosipulilla ja korianterilla mausteut naanit.


Dipin pinnalla chilihiutaleita ja korianteria.

En kuitenkaan kokkaillut Liiteri-naanien kanssa currya, vaan leipää maisteltiin lämpimänä iltapalana. Ne olisi kyllä kannattanut lämmittää ja rapeuttaa uunissa ohjeen mukaan, mutta oikaistiin sitten mikrotuksella. Ja yllättävän hyvää vakuumi-naan olikin, vaikka mikrolämpimänä se oli siis pehmeää. Kuumat leivät leikattiin isoiksi siivuiksi, joita dipattiin lämpimään mangodippiin.

Mangodippi olikin aika levoton tapaus. Olin nettiselailujen perusteella kirjoitellut luovasti eri juttuja yhdistelevän reseptin, jossa oli soseutettua mangoa ja pannulla kuumennettuja ja mortteloituja mausteita (neilikkaa, korianterinsiemeniä, jeeraa ja kurkumaa). Nämä sitten pannulle kuumenemaan, ja lopuksi sekaan vielä maitorahkaa. En tiedä mikä ainesosasuhteissa meni vikaan, mutta dippi oli ohjeeni mitoilla ihan järkyttävän oudon makuista. En osannut itsekään sanoa, oliko hyvää vai pahaa. Dipin kanssa jatkettiinkin sitten roiskimalla sekaan mausteita vähän siitä ja tästä reunasta maustehyllyä. Ja loppupeleissä dippi kääntyikin erittäin herkulliseksi, mitä edesauttoivat erityisesti chilihiutaleiden ja suolan lisääminen! Mutta joo, ei reseptiä tällä kertaa. :D

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti