21.2.2013

Ja sitten me saatiin suklaata. Raakaa suklaata.

Sain Cocovilta reseptikilpaan osallistumisesta vielä suklaakiitokset. Fiksun kokoiset tummat raakasuklaat, mintulla ja gojimarjoilla maustettuina. Kaakaopitoisuus kaveruksilla oli suurinpiirtein 70 pinnaa, ja raakuus tarkoittaa ettei suklaan lämpötila valmistusprosedyyreissä ylitä 45 astetta. Pyritään siis säilyttämään esimerkiksi kaakaopavun hyvät ravitsemukselliset ominaisuudet.


En oikein kuulu raakasuklaan kohderyhmään, koska jos itse ostan suklaata, se menee joko leivontaan (ja siis yleensä uunin kautta mahaan, eli kuumenee joka tapauksessa) tai äärimmäiseen herkutteluun (jolloin siis ostetaan kunnon konvehteja, ja käytännössä vain maulla on väliä). Suklaa, siis raakakin, toki maistuu kun tarjotaan, mutta ostoksia tekevänä kuluttajana olen vähän eri linjoilla. Ja edelleen preferoin napostelumielessä ei-levysuklaata. Eli konvehteja tms. Ärsyttävästi suklaalevystä murenevat palat ja bulkkipakkausvibat eivät sytytä. :D Se täytyy tosin antaa tunnustuksena, että 60 gramman levykoko on sentään järkevä, kun nämä suklaat on tarkoitettu sellaisenaan syötäviksi (eikä siis esim. leivontaan).

Vaan miltä nämä kaverit maistuivat? Siis tuo minttusuklaa oli älyttömän herkullista! Ei mitään ihmeellistä, mutta juuri oikeassa suhteessa minttuisuutta ja tummaa suklaata. Ja todellakin aito kaakaon maku. Suklaan rakenne oli muuten tummaksi suklaaksi molemmissa levyissä pehmeä. Johtuukohan raakuudesta vai muista tekijöistä. Pehmeämpi suussasulavuus rulettaa! (Onko kukaan kuullut tuota sanaa sitten 2000-luvun vaihteen? :D) Gojisuklaan korkkasin kakkosena, ja kakkoseksi se jäi vertailussakin. Hieman tummempi, punatäpläinen gojiversio oli minun makuuni sellainen vaatimaton ok. Gojikähinät eivät edelleenkään tavoita minua. Nuo marjat kun eivät minusta maistu sen enempää hyvälle kuin pahallekaan... maistuvat vain turhalle. :P Ja ihan sama ovatko superia vai hyperiä, kyllä vaikka kotimainen karpalo pesee gojimarjat millä vain mittarilla.


Kääreen väri on ihana, hennohko mintunvihreä on väri just mun makuuni.
On usein mietityttänyt johtuuko se siitä, että miellän värin mintun makuun,
jota siis RA-KAS-TAN. Mietityttää myös, että mikä tekee väristä MINTUNvihreän?
Tuon sävyn minttu saa vain jos soseutat mintunlehtiä tuorejuustoon tjsp.


2 kommenttia:

  1. Minä jo peruskoulussa käytin suklaata ruuanlaittoon, vaikka olisi tehnyt mieli syödä se ilmankin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No, ajoittain kannattaa kyllä kuunnella niitä mielitekojakin. ;)

      Poista