25.11.2012

Selkeälinjaista varmuutta - Ravintola Aito

Ravintola Aito, jep, sinne piti päästä. Ja sinne sitten suuntasimmekin. Keittiömestarin menun perässä. Olimme liikkeellä aika myöhäiseen ajankohtaan arkena, ja vaikka tunnelma ravintolassa oli aluksi kovin meluinen, saimmekin sitten loppuillan ajaksi koko paikan ihan omaksemme! :) Ilta olikin oikein onnistunut: viiden annoksen ja kahden ekstran menu oli monipuolinen ja kiinnostava, ja vuodenaika näkyi annoksissa monella tapaa. Annokset olivat hurjan kauniita ja luonnollisilla väreillään pirteitä. Ne myös esiteltiin hyvin ja kysymyksistäkin keskusteltiin iloisesti ja asiantuntemuksella. Omistautuminen asialle näkyi ja maistui.

Parasta? Henkilökunta, aitous, ammattitaito, makukombot, selkeys (maut, kattaus, sisustus), savunieriä+vanilja!!! Tsempattavaa? Paikan meluisuus.

Aito sai meidät tuntemaan itsemme tervetulleiksi, ja tunnelman puitteissa
pystyin luontevasti ottamaan annoksista myös pikaräpsyt (poislukien keittiön
alkutervehdys, olin varmaan liian innoissani muistaakseni kameraa vielä tuolloin).
Juomana lipitettiin punkkua, jonka pullosta tietysti unohdin ottaa kuvan.



AITO: Keittiömestarin menu, 5 annosta + 2 ekstraa
(Muistinvaraiset kuvaukset, suhtaudu pienellä varauksella!)

Keittiön tervehdys: Kurpitsa-porkkanakeitto + leipää
Herkullisen kermainen aloitus, mutta täytyy sanoa, että tänä vuonna kurpitsakeittoa on tullut vastaan jo liian monessa paikassa. Lämmin aloitus viimaiseen syysiltaan.

Alkuruoka 1: Lohipastramia, tillikastiketta, punajuurisiirappia, eri salaatteja, leipäkrispi
Uskomattoman pehmeää lohta kauniin värikkäässä annoksessa. Varma nakki alkupalana, ei yllätyksiä. Lohelle olisin kyllä kaivannut suolahipun tai pari. Punajuuren pinkki oli hurjan söpö kastiketäpliä sohiessa.


Alkuruoka 2: Possunpotkaterriini, kapriksia, kapriskastiketta
Vähiten suosikkini, aika raskas alkupalaksi. Mutta olihan possu hyvää, jotenkin tuli mieleen erilainen joulukinkku: possuterriiniä ja kaprista sikakinkun ja sinapin sijaan. Virkistävää! :D


Välitervehdys: Villivadelma-boysenmarjasorbetti
Mukava raikastus ennen pääruokia. :) Todella intensiivinen maku ja väri.


Pääruoka 1: Savustettua nieriää, vaniljakastiketta, fenkolia(?) ja peruna"mutteri"
Illan kohokohta! Itse savustettu nieriä oli taivaallista ja vaniljakastike (jonka maistamista suolaisessa pääruoassa olen odottanut jo kauan) oli herkullista. Ja kun näitä kahta maistoi yhdessä... En ole toistaiseksi keksinyt tai muistanut maistaneeni parempaa (pääruoka)makukomboa! Ihan mahtavaa. Myös perunalisuke oli hyvä, mutta se, joka muistini mukaan esiteltiin fenkolina, oli minusta kyllä jotakin muuta. Vaan se nieriä ja vaniljakastike...


Pääruoka 2: Deer (hirvi vai peura???), lanttu(?)pyreetä, porkkanaa, sienikastiketta ja oudonmakuinen perunajuttu(?)
Täydelliseen kypsyyteen valmistettu liha oli mehevän maukasta, ja suola minun makuuni juuri passeli. Nautin kovasti. Juurespyre tai joku muistutti liikaa sitä ei-hyvää lanttulaatikkoa, mutta se mikä mausti perunajuttua (tai mitä se ikinä olikaan, en jaksanut syödä enkä esittelyäkään muista...) jäi arvoitukseksi. Harmittaa kun en kysynyt jälkeenpäin. Ja ainiin, todella hyvä ja tiivismakuinen sienikastike. Tämä annos oli seuralaisen suosikki. Minä olisin karsinut lautasta, ja tarjonnut annoksena vain lihan, kastikkeen ja porkkanat. Ja yhden oksan timjamia lisää. (Olen timjamisyöppö! Ja muutenkin syön annoksista aina nuo tuoreet koristeyrtit, myös silloin kun kyseessä voimakkaampi yrtti, joka normihenkilön makuun on kypsentämättömänä liian tuju.)


Jälkiruoka: Kuusenkerkkä- creme brulee ja keksi
Hullun makea lopetus, njam! Olisipa oltu liikkeellä aiemmin, jotta olisin uskaltanut vielä ottaa kahvin tämän kanssa.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti