31.8.2012

ABC... Back to school -feta-tomaattikeitto

Keitän tomaattikeiton useimmiten säilyketomaateista, mutta kesäsesongin punaposket innoittivat käyttämään tuoreita tomaatteja. Hedelmien tulee todellakin olla täysin kypsiä, mieluummin jo hieman ylimehustuneitakin.

Keittoa maustavat fetajuusto ja yrttiviljelmäni hidastelija, sitruunabasilika. Se muuten todellakin maistuu ihanan sitruksiselle! Jos käyttää normibasilikaa, pieni sitruunamehuloraus ei olisi pahitteeksi. Keitto on kevyesti soseutettua, seassa on vielä tomaatinsattumia ja fetarakeita. Jos keiton surauttaa aivan tasaiseksi esim. blenderissä, hienoksi jauhautuneet tomaatin siemenet saattavat tehdä maun kitkeräksi.


Keittoannoksiin kauhottiin aivan lopuksi muutama lusikallinen aiemmin keitettyä aakkospastaa (kesälomatuliaisia). Kiva lisä. Ja kiva, että vältyin kerrankin kielen polttamiselta, kun kiehuvan kuuma keittoannokseni sai jäähtyä hetkisen kirjaimia asetellessa... ;) Leikkiä ikä kaikki!

Tyylikkään patalapun designista vastaa Johanna Gullichsen.


Feta-tomaattikeitto (2 annosta)

4 reilusti kypsää tomaattia (500 g)
70 g tomaattipyrettä
0.5 rkl sokeria
1 rkl balsamiviinietikkaa
0.25 tl mustapippuria
100 g fetajuustoa
(sitruuna)basilikaa
vettä

Kuutioi tomaatit ja heitä ne kattilaan. Anna tomaattien keittyä kokoon, niin että suurin osa nesteestä haihtuu ja maut tiivistyvät. Siirrä tomaattimuhju kattilan toiseen reunaan ja kuumenna toisessa reunassa tomaattipyrettä hetken verran puulastalla tökkien. Sekoita sitten tomaattiseokseen sokeri, etikka ja pippuri, ja hauduta ainakin kymmenen minuuttia. Lisää sitten joukkoon fetajuusto, ja kun se on sulanut, lisää sopivasti vettä sekä hienonnettu (sitruuna)basilika. Nosta kattila liedeltä, ja soseuta keitto sauvasekoittimella. Palauta kattila liedelle, lisää tarvittaessa vettä ja kuumenna höyryäväksi. Tarjoile annokset fetajuustokuutioilla, basilikanlehdillä tai voileipäkeksimuruilla koristeltuina. Ruokaisamman aterian saa, jos lisää lopuksi joukkoon hieman etukäteen keitettyä pienikuvioista pastaa (esim. edellisaterian hävikiltä, vink-vink).

2 kommenttia:

  1. Herkulta vaikuttava keitto ja hihii mitkä koristeet! Onneksi blogilla ei sentään ole tuon pidempi nimi - vaikka kivahan se tosiaan on, että ei kieli pala liian kuumassa sopassa. :D

    VastaaPoista
  2. Canelia: Kiitoksia! Ja täytyy sanoa, että pariin otteeseen tuli kirottua sitä, ettei blogilla ole vähän kompaktimpi nimi. :D Kaikki tarvittavat kirjaimet sentään löytyivät, vaikkakin heittomerkki piti haukata sopivan kokoiseksi.

    VastaaPoista