30.7.2012

Timjami-salviaskonssit ja oliivi-tuorejuustotahna

Parvekepuutarha kukoistaa, ja siellä parhaiten menestyvälle salvialle löytyi taas uusi käyttökohde. Hienonsin nimittäin reippaat määrät salviaa (ja vähän timjamiakin) skonssitaikinan joukkoon. Vähän jännitti pilasinko skonssini, mutta salviapa maistuikin leivonnaisissa todella hyvälle. Ensimmäiset skonssit, siis suoraan uunista ääntä kohti suuntaavat yksilöt, popsitaan meillä ihan sellaisenaan, mutta myöhemmin skonssit on hauska puolittaa ja voidella margariinilla tai vaikkapa jääkaapista löydetyllä aurinkokuivattu tomaatti -tuorejuustolla.

Myöhemmin skonssien kanssa maistui myös maustamattomasta tuorejuustosta ja oliiveista ajettu tahna. Erittäin herkullista, oliivi sopii todella hyvin yhteen skonssien välimerellisten yrttien kanssa!



Muutes näin kesäilmastossa leipoessa huomasi ihan oikeasti sen, kuinka ilmankosteus vaikuttaa jauhojen menekkiin... Jouduin nimittäin lisäämään jauhojen määrää alkuperäiseen verrattuna, ja edelleenkin taikina oli aikas vetelää. Maalaisjärkeä siis mukaan! :)


Timjami-salviaskonssit
1 pellillinen, ~10 kpl

3 dl vehnäjauhoja
1 dl ohrajauhoja
2 tl leivinjauhetta
0.5 tl suolaa
1 rkl sokeria

50 g margariinia
1.5 dl maitoa
tuoretta salviaa ja timjamia

Mittaa kuivat aineet kulhoon ja sekoita keskenään. Lisää margariini joukkoon nokareina, ja nypi se kuivien aineiden kanssa murumaiseksi seokseksi. Hienonna yrtit ja sekoita jauhomuruihin. Määrä on sopiva kun vihertää riittävästi! Lisää lopuksi kylmä maito ja sekoita (älä vaivaa). Kumoa taikina jauhotetulle alustalle ja taputtele noin 2 cm paksuksi levyksi. Irroita lasilla tai muotilla haluamasi kokoisia pyörylöitä. Paista skonsseja 225-asteisessa uunissa 10-15 minuuttia.


Oliivitahna

kalamataoliiveja
maustamatonta tuorejuustoa

Poista oliiveista mahdolliset kivet ja surauta sekoittimella tahnaksi. Lisää joukkoon tuorejuusto ja aja tasaiseksi.

Ylijäänyt oliivi-tuorejuustoseos meni hapankorppujen päällä.
Kaverina myös herneenversoja.

28.7.2012

Dolmades - Viininlehtikääryleet

(Nonnih... sitä on palailtu kesäreissuilta taas...)

Viininlehtikääryleet, nuo kotoisten kaalikääryleidenkin sukuun kuuluvat pötkylät, ovat minun listallani taas yksi suuri om nom nom. Mielessä on jo ollut pidempäänkin niiden tekeminen itse, etenkin, kun olin bongannut normikaupankin myyvän niihin tarvittavia viininlehtiä (etikkaliemeen säilöttynä, lasipurkissa, säilykehyllyssä). Valmiitakaan viininlehtikääröjä ei kovin useasti tule vastaan, paitsi ehkä tapaksissa tms. Säilykerasiaviininlehtikääryleitähän testailin tuossa myös (merkki näemmä sama kuin viininlehtisäilykkeellä), mutta vaikkei niissä pahempaa vikaa ollut, ei kyllä ole tullut uudemman kerran ostettua.



Kaupassa olivat sitten heittäneet lehtisäilykkeet alelaariin, ja otin siitä tietysti omani pois. Kassalla takana jonottava setä koputti olkapäätäni ja kyseli mitä aion niillä oikein tehdä. Kerroin, että kääräisen väliin riisiä ja yrttejä kreikkalaiseen tapaan. Setä oli aika innoissaan ja päivitteli kuinka joku malttaa näperrellä itse. Hänkin kuulemma piti kovasti viininlehtikääryleistä. :) Ja joo, meni melkein tunti kun käärin kahdesta riisidesistä keitellyt 28 kpl dolmaa (monikko dolmades, nimi viittaa ylipäänsä täytettyyn juttuun). Ja miten ihmeessä on muuten mahdollista, että nuo 28 pötköä sopivat täydellisesti ensi yrittämällä valittuun uunivuokaan!?!? Kohtalon johdatusta!


Kannatti kyllä käydä äidin yrttipenkillä noukkimassa tuoreet tillit ja persiljat omien parvekeminttujeni seuraksi. Viininlehtikääröihin en halunnut näin ensi kerralla laittaa jauhelihaa, enkä pidäkään sitä lainkaan välttämättömänä. Riisin tulisi kai olla pitkäjyväistä ja ehkä irtonaistakin, mutta katsoin viisaammaksi olla investoimatta uuteen riisipakettiin, kun sen kulutus on tässä taloudessa lopahtanut (lisäkkeenä). Siispä puuroriisillä mentiin... Ainakaan riisipötkylöiden aisoissa pysymisessä ei ollut ongelmia!

Summa summarum: todella kauniita ja herkullisia kääryleitä syntyi ensikertalaisenkin otteilla. Mutta aikaa kului melko tavalla, joten homma sopii lähinnä kiireettömän päivän askarteluksi semmoisesta nauttivalle. Yritin ensin tehdä kääröt samalla Good wife -jaksoa katsellen, mutta päätin 2 minuutin testin jälkeen palata asiaan digiboksin kanssa uudelleen. ;)


Dolmades - Viininlehtikääryleet

viininlehtiä (lasipurkki löytyy kaupan säilykehyllystä)
2 dl riisiä
1 kasvisliemikuutio
mustapippuria
puolikas sitruuna
2 kevätsipulia
tuoretta minttua
tuoretta persiljaa
tuoretta tilliä

Keitä riisi kasvisliemikuutiolla maustetussa vedessä normaalisti kypsäksi. Mausta riisi mustapippurilla ja puolikkaan sitruunan mehulla. Pilko ja silppua riisin joukkoon kevätsipuli ja yrtit, ja anna jäähtyä ainakin sen verran, etteivät sormet pala.

Sitten alkaa varsinainen käsityövaihe. Ota yksi lehti kerrallaan käsittelyyn, parempi kiiltävä puoli työtasoa vasten. Jos lehdessä on isompi lehtikanta, joka haittaa rullailua, leikkaa se pois. Purista nyrkissä pitkulainen riisipötkö, ja aseta se lehtikannan kohdalle. Kääräise pötkylää lehden alareunasta kerran ympäri, ja taita sitten riisitangon ylitse menevät lehden reunat sivuilta keskelle. Pyöräytä sitten loppulehteä pitkin ylöspäin, ja kääryle on valmis! Toista tätä noin tunnin verran, asettele kääröt uunivuokaan (voivat olla kahdessa kerroksessa päällekäinkin jos tarvis) ja kaada sitten päälle vettä niin, että rullat melkein peittyvät. Levitä päälle yli jääneet ja rikkonaiset viininlehdet, ja painele ja peitä koko komeus foliolla. Kypsyttele 175-asteisessa uunissa tunnin verran.


14.7.2012

Pupunruokaa: apilasalaatti

Tämä otsikko ei ole provo. Kun kesäisen kävelyretken viimeisellä etapilla rupesin ennen kotiinpaluuta etsimään sopivaa apila-apajaa, tapasin pusikon vieressä Pupu Tupunan apilaa puputtamassa. Päättelin pitkäkorvan tietävän sen apilapaikan parhaaksi, ja poimin omat evääni samoilta nurkilta. Ja nou hätä, en verottanut kovinkaan ankaralla kädellä Jussin piknikpaikkaa, sekä valko- että puna-apilaa oli kyllä ylenmäärin meille molemmille.



Apila tosiaan sopii syötäväksi ihan sellaisenaan. Esimerkiksi salaattiin käyvät sekä nuoret lehdet että kukkaset. Testasin molempia, mutta seuraavalla kerralla skippaisin lehdet ja keräisin pelkkiä kukkia. Lehdet olivat ehkä hieman kitkeriä tai mitäänsanomattomia, kun taas kukat maistuivat minusta tosi kivoille. Ja näyttäviäkin ovat.

Ihan pelkkään apilaan en turvautunut. Vanha kunnon tomaatti-sipulisalaatti kesän kasviksista ja tukku herneenversoja parvekkeelta. Ja protskuja paistetusta halloumista, se on vaan niin hyvää! Lapsuuden kesinä tomaatti-sipulisalaatti (sitruunapippurilla, jota tosin nykyään inhoan jostain syystä) oli nimenomaisesti grilliruoan kesälisuke. Sen syömisestä tulee siten aina iloisen kesäiset fiilikset. :) Ja sen avulla opin muuten pitämään sipulista, useimmat meistä eivät kai lapsena sipulista perusta. Lienee noita makuja, joista alkaa pitämään makuaistin siihen tottuessa ja muutoinkin kehittyessä.


Kesäsalaatti

salaatinlehtiä
apilanlehtiä
apilankukkia
tomaattia
kevätsipulia
herneenversoja

mustapippuria
suolaa
balsamiviinietikkaa
oliiviöljyä

halloumijuustoa

Salaattiainekset paloiksi ja siivuiksi, ja päälle ripaus suolaa ja pippuria sekä roiskaus etikkaa ja öljyä. Poimi apilat vehreältä alueelta, nuorina yksilöinä (ei tien vierustalla kuihtuvia loppukesän varsia siis). Paista halloumisiivut kuivalla pannulla keskilämmöllä.

12.7.2012

Lohi-käärme & 4 muuta jännittävää uunilohi-ideaa

Kutsuin siskon sunnuntailounaalle nauttimaan alle kuuden euron kilohinnalla pyydettyä lohenpyrstöä. Halusin ilahduttaa siskoa uudenlaisella uunilohella, mutta täytyypä sanoa, että mopon karkaaminen oli aika lähellä, sillä loppupeleissä tarjolla oli neljän eri sortin lohivariaatiota! Intouduin vaan niin kovasti, ja ideat suorastaan pulppusivat. :D Ja jääkaapissakin oli sopivasti yhtä jos toista avattua purkkia ja putkiloa. Kyynisempi voisikin melkein viitata ateriaan jääkaapinputsauslohena. ;)

Vasurista oikealla: lohi-käärme, fenkoli-, sipuli-, pesto- ja soijalohi.


Lohenpyrstön (750 g) paksumman osan tasoitin ensin suorakaiteeksi, jonka sitten kuutioin reiluiksi sushikokoisiksi annospaloiksi (15 kpl). Loppupyrstö hyppäsi uuniin sellaisenaan. Suorakaiteen sivuroippeesta askartelin Sillä sipuli -blogin Merituulen inspiroimana lohi-käärmeen. Ihan mahtava sanaleikki ja ruokaidea! Tökkäsin vielä viime hetkellä neilikat sykkyrällä olevan otuksen silmiksi. Ei ole ainakaan sisäinen lapsi aikuistunut... No niin, ja neljä maistuvaa uunilohivariaatiotani olivat: seesaminsiemen-soija, pesto-tuorejuusto, kevätsipuli ja fenkoli. Lohikäärme kiemurteli itseensä makuja pestoseoksen jäämistä.

Jälkipelit osoittivat uunilohitestin suvereeniksi voittajaksi seesaminsiemenillä päällystetyt lohisärmiöt. Erittäin poikkeuksellisesti olimme siskon kanssa täysin samaa mieltä lohimakujen marssijärjestyksestä. Vahvana kakkosena pesto, kolmantena fenkoli (jäi turhan miedoksi, ensi kerralla enemmän fenkolia) ja hännänhuipuksi suoriutui perusuunilohi kevätsipulirenkailla. Jälkkäriksi hienosteltiin maitokahveilla, joihin lorautettiin hieman siirappia. Starbucksille hävittiin lähinnä koossa! Ja koko kattaus siis nautittiin kesäisesti parvekkeella.


Uunilohi x 4
Reipas pala lohta pilkotaan, siivutetaan tai kuutioidaan mielitekojen mukaisesti, maustetaan ja lopuksi kypsennetään 200-asteisessa uunissa noin 20 minuuttia.

1. Seesamlohi
Kaada pieneen kulhoon soijakastiketta ja thaimaalaista kalakastiketta samassa suhteessa. Lisää hieman chilikastiketta, ja pyörittele lohipalat seoksessa. Ripottele päälle seesaminsiemeniä.

2. Pestolohi
Sekoita 2 osaa pestoa ja 1 osa maustamatonta tuorejuustoa. Sivele kunnon kerros lohen pintaan.

3. Fenkolilohi
Rouhi lohen päälle suolaa ja mustapippuria. Ripottele päälle reilusti tuoreen fenkolin tillimäisiä lehtiä.

4. Kevätsipulilohi
Rouhi lohen päälle suolaa ja mustapippuria. Ripottele päälle kevätsipulista tai sen varresta leikattuja ohuita renkaita.


9.7.2012

Lomille karkaavan banaani-mustikkamuffinit

Kesäloma, se alkoi vihdoinkin! Tosin täytyy sanoa, että jo pelkkä loman odotus on ihanaa. Auttaa ihan kummasti jaksamaan töissä, kun on jotakin mitä odottaa. Ja pitkinä valoisina kesäiltoina ehtii työpäivän jälkeenkin vaikka mitä. Mutta... nyt saa olla pitkän tovin ihan oman itsensä herra, lomafiilismittari näyttää huippulukemia!

Töissä viimeisten viikkojen kahvitunneilla mainittiin varmastikin joka kerta tuo nelikirjaiminen ihana sana. Ja tulipahan lomapullistakin jauhettua kerta jos toinenkin... Erilaisista lomanjuhlistustarjoiluista myös saatiin nauttia useaan otteeseen. Päätin sitten kantaa myös oman korteni kekoon, ja tempaisin työkavereille banaani-mustikkamuffinit. Resepti kehittyi paitsi munattomaksi, myös maidottomaksi, ja normisokerin sijaan makeuttajana on tumma siirappi. Tulikin hurjan maukkaat ja makeat muffinit. Banaanit ehtivät kypsyä juuri sopivan pilkullisiksi, jolloin ne myös ovat törkeän makeita. Paistoin muffinit pikkuisissa muffinivuoissa, niillä saa juuri sopivat pikkumakeat suupalat iltapäiväkahville.

Etualalla Kääntöpöytä-reissun satoa, kirjaimellisesti! Salaattimix
viihtyy yllättävän hyvin parvekkeella, pieni istutuspussi tarjoaa epäilyistäni
huolimatta riittävän kokoisen kasvupohjan kuivahtamatta liian nopeasti.


Banaani-mustikkamuffinit
(munaton ja maidoton ohje)

2 banaania
1 dl siirappia
2 tl vaniljasokeria
0.25 tl suolaa
100 g margariinia

2 dl vehnäjauhoja
2 tl leivinjauhetta
1 dl kaurahiutaleita

2 dl jäisiä mustikoita

Muusaa banaanit ja sekoita joukkoon siirappi, vaniljasokeri, suola ja margariinisula. Sekoita toisessa kulhossa keskenään kuivat aineet: jauhot, leivinjauhe ja kaurahiutaleet. Yhdistä kuivat aineet banaaniseokseen ripeästi. Kääntele taikinaan lopuksi vielä jäiset mustikat. Lusikoi taikina muffinivuokiin ja paista 200-asteisessa uunissa 15-20 minuuttia.

24 kpl piccu-piccumuffineja.

5.7.2012

Raitarampun seeprakakku

Tiikerikakunhan tietää kaikki. Mutta entäs seeprakakku? Sama juttu, mutta ronskien vaakaraitojen sijaan kakun leikkauspinta paljastaa ohuet pystyraidat. Kolmas vaihtoehto onkin sitten marmorikakku, jossa eriväriset taikinat lusikoidaan ja sekoitellaan edellisiä psykedeelisemmällä otteella. Tekniikat ovat tuttuja erityisesti kaakaolla ja vaniljalla maustetuissa kahvikakuissa, mutta mikään ei estä kikkailemasta myös millä tahansa muulla lusikoitavalla taikinalla: brownies, kääretortut, juustokakut... you name it.

Seepratekniikalla tulee varsin näyttävä kuosi!


Tempaisinkin ensimmäisen seepraluomukseni rahkakakkuna, joka sekin on omanlaisensa huippumehevä juustokakku. Tämän reseptin alkuperäisversionhan olen bongannut vuosia sitten Limepippuri-blogista, joka on valitettavasti sittemmin hiljentynyt. Tykkään tosi paljon tästä kakusta, ja olen varioinut sitä muun muassa minttu-suklaakakkuna. Tällä kertaa tein tupla-annoksen (tosin sokerin määrä jäi normiannoksen mittoihin), ja siinä missä puolet taikinasta maustui kaakaojauheella, toinen puolikas maustui appelsiiniaromilla ja sai vielä niskaansa hieman enemmän vehnäjauhoja.

Olin ihan täpinöissäni kun lusikoin taikinoita vuoronperään vuokaan. :D Tätä leivonta on parhaimmillaan: kiireetön viikonloppuaamu ja uusi reseptikokeilu. Ja se ihana tuoksu, joka pian pukkasi uunista kämppään ja epäilemättä myös rappukäytävään naapurien iloksi... Ihana lauantai! Leipominen kannattaa ajoittaa muuten siten, että kun kaakun saa uunista, lähtee heti jonnekin, vaikkapa kauppaan. Auttaa ihan kummasti kärsimätöntä odottelijaa, kun kakku jäähdyttelee rauhassa yksikseen. ;)

Tuli melkeinpä liian tiheät raidat. Eli alkuun voisi lusikoida
pari kukkurallista ruokalusikallista väriä kerrallaan.
Ja sitten pienentää annosta vähitellen.
Vaan ei ole seepraa raitoihin katsominen! :D


Seeprakakku (22 cm irtopohjavuoka tai isompi)

6 munaa
2 dl sokeria

2 dl vehnäjauhoja
1 tl leivinjauhetta
4 tl vaniljasokeria
0.5 tl suolaa
500 g maitorahkaa

0.75 dl vehnäjauhoja
appelsiiniaromia
0.75 dl kaakaojauhetta

Vatkaa munat ja sokeri kulhossa. Sekoita keskenään kuivat aineet: vehnäjauho (2 dl), leivinjauhe, vaniljasokeri ja suola. Siivilöi ja sekoita kuivat aineet muna-sokeriseokseen. Sekoita joukkoon myös maitorahka.

Jaa taikina kahteen kulhoon (noin 2 x 0.5 litraa). Siivilöi ja sekoita ensimmäiseen osaan appelsiiniaromi ja vehnäjauhot (0.75 dl) ja toiseen osaan kaakaojauhe. Voitele irtopohjavuoka, voit myös leikata pohjan suojaksi pyöreän leivinpaperipalan. Lusikoi tummaa ja vaaleaa taikinaseosta vuorotellen aivan vuoan keskelle (kuten täällä).

Paista 200-asteisessa uunissa noin 35 minuuttia, tai kunnes kakun pinta on keskustaa myöten pullistunut. Käännä sitten uuni pois päältä, päästä luukusta kuumimmat höyryt pois, ja anna kakun kypsyä ja hyytyä uunissa vielä kymmenisen minuuttia. Testaa kypsyys lopuksi tikulla. Anna kakun jäähtyä rauhassa, jolloin kakun pinta myös laskeutuu (kuuluu asiaan). Säilytä jääkaapissa.

3.7.2012

Hennonvihreät pestosämpylät

Onko se Suomen kesän vehreys, vai mikä saa ihmisen nyt hamuamaan lautaselleen vihreitä juttuja? Juhannusviikonloppuna nimittäin alkoi armottomasti tehdä mieli vihreitä sämpylöitä, ja kun nyt en vielä nokkospuskaan uskaltautunut, uuniin tyrkättiin pestosämpylöitä. Pestoleipäähän on tullut vaivattua aiemminkin hyvillä kokemuksilla, ja tällä kertaa ohraistettu taikina pyöriteltiin pieniksi juhannuspöytään sopiviksi sämpylöiksi. Menetelmällisiä apuja pestoleivonnaisiin on saatu Cebicin keittiöstä.

Kyllä sämpyläkin pieniksi leipäsiivuiksi taipuu.
Nämä maistuvat vaikka salaattiannoksen reunalla.

Pestosämpylät (1 pellillinen)

2 dl maitoa
0.5 dl vettä
1.5 tl kuivahiivaa
1 rkl siirappia
3 dl vehnäjauhoja

0.5 tl suolaa
noin 3 dl ohrajauhoja
2-4 rkl pestoa

Liuota hiiva reilusti kädenlämpöiseen nesteeseen. Vispaa joukkoon siirapi ja vehnäjauhot. Peitä kulho ja anna taikinan kuplia 20 minuuttia lämpimässä vesihauteessa.

Lisää suola, ja vaivaa joukkoon vähitellen ohrajauhot ja viimeiseksi pesto. Leivo taikina sämpylöiksi (12 pientä tai 9 suurempaa). Ylimääräistä jauhotusta ei tähän tarvita. Kohota sämpylöitä liinan alla 30 minuuttia, saman tiskialtaassa olevan kuuman vesihauteen yllä. Voitele pintaa vedellä ja ripottele päälle siemeniä tai pähkinärouhetta (minulla seesaminsiemeniä). Paista 225-asteisessa uunissa 10-15 minuuttia.

1.7.2012

Marenkileivokset & Cointreau-sabayon

En ole koskaan valmistanut Pavlova-kakkua, vaikka mieli on kyllä tehnyt. Marenkien vaikea maine ja keltuaisvalkuaisdilemma ovat olleet tekosyinä. No, enpä leipaissut Pavlovaa ihan vieläkään, mutta otinpahan yhden askeleen tavoitetta lähemmäs loihtimalla pieniä marenkileivoksia. Jäljelle jääneen keltuaisen keksin keitellä ihanaksi sabayonkastikkeeksi (tunnetaan myös nimillä zabaione ja zabaglione). Marsalan sijaan lorautin kastikkeen maustajaksi Cointreauta. Om nom nom... Note to self: pitää tehdä Cointreau-kiisseliä!

Tässä marengin päällä Alpron täyteläistä Mild & Creamy Vaniljaa...

Makeat Cointreau-sabayonilla sivellyt marenkileivokset vaativat ehdottomasti raikkaita hedelmiä seurakseen. Ensimmäisen erän kanssa nautiskeltiin vadelmia, ja toisen setin koristelin persikkaslaisseilla. Kesäistä!

Step-by-step.


Marenkileivokset

Marenkipohjat (9 kpl)
1 valkuainen
2 rkl sokeria
1-2 tippaa etikkaa

Cointreau-sabayon
1 munankeltuainen
1 rkl sokeria
1 rkl Cointreau-appelsiinilikööriä

Lisäksi marjoja, hedelmiä ja vaniljakastiketta tms.

Marengit: Vaahdota valkuaiset ja sokeri (etikkaa apuna käyttäen) kovaksi vaahdoksi. Valmista on kun vispilää nostaessa sen päähän jää "tonttulakki" tai kun voit kääntää kulhon ilman katastrofeja. Pursota noin 9 marenkilevyä leivinpaperin päälle, tai levitä pyöryläpohjat ihan vain lusikkaa käyttäen. Paista 100-asteisessa uunissa parin tunnin ajan.

Sabayon: Vatkaa keltuainen ja sokeri vaahdoksi. Käytä metallikulhoa, jonka voit nostaa kattilan päälle vesihauteeseen. Lisää likööri seokseen pari tippaa kerrallaan, samalla koko ajan vispaten. Kuumenna kattilassa hieman vettä kiehumispisteeseen. Anna veden höyrytä tai kiehua hiljalleen, ja jatka sabayonseoksen vatkaamista sen yllä, vesihauteessa (kulhon pohjan ei tule koskea veteen). Jatka kunnes kastike saa sopivan kiinteän muodon. Kaada heti toiseen astiaan, tai jäähdytä kulhon pohja kylmällä vedellä, jottei kypsyminen jatku munakokkeliksi asti.

Lopuksi: Kokoa leivokset lusikoimalla marenkipohjien päälle hieman sabayonkastiketta. Koristele marjoilla tai hedelmillä, pienet lusikalliset kermaa tai vaniljavaahtoa eivät nekään tee pahaa, jos sellaista nyt sattuisi olemaan käsillä.

Kaffekupissa vielä hieman jumalaista sabayonia!
Ja tässä myös näyte pursotetusta marengista. :P