28.9.2011

Puolukkainen kaalisalaatti

Kaali on sellainen kaveri, joka tuppaa aina unohtumaan päivän menutä ideoidessa. Ja sitten kaupassa kaalinpäihin törmätessä päivittelen miten mieli tekisikin kaalilaatikkoa tms. ja kuitenkin on jo nuotit esillä ihan muita aterioita varten. No, tällä kertaa ratkaisin asian valmistamalla jo suunnitellun aterian rinnalle kaalisalaattia! Raaka kaali maistuu nimittäin täällä sekin.

Valkokaalin palan seurana salaattiin päätyi päärynää, joskin myös omena toimisi hyvin. Maustamisessa hyödynsin tuoretta meiramia, joka kuulemma passaa kaaliruokiin erinomaisesti. Salaatin sitovaksi elementiksi valitsin maitorahkan, tämän talouden suurimenekkisimmän maitotuotteen. Ja lopuksi melkein tärkein... salaatin kruunaavat ihanat puolukat, NAM!

Kausiruokaa pitkälti tämäkin!


Kaalisalaatti (reilu satsi)

400 g valkokaalia
2 päärynää
1 prk maitorahkaa
2 rkl valkoviinietikkaa
2 tl fariinisokeria
0.5 tl suolaa
0.5 tl mustapippuria
tuoreita yrttejä kuten meiramia
(1 tl Provencen yrttisekoitusta)
reilusti puolukoita

Hienonna kaali ohueksi silpuksi ja raasta kuoritut päärynät. Lisää joukkoon maitorahka, valkoviinietikka, mausteet ja yrtit. Sekoita salaatti huolella ja anna mieluusti makuuntua jääkaapissa tunnin tai parin verran. Lisää puolukat juuri ennen tarjoilua.

26.9.2011

Fenkoli & punainen lohisoppa

Ruokaharrastukseen kuuluvat uudet maut ja raaka-aineet sekä makupaletin laajentaminen ylipäänsä. Maultaan anikseen vivahtava fenkoli onkin yksi esimerkki puolituntemattomasta turhakkeesta, josta on sittemmin kehittynyt hyvä, uusi ystävä. Oikeastaan fenkoliin ihastuminen lähti fenkolinsiemenistä, joita ostin taannoin leipätaikinoiden mausteeksi. Tuoretta, mukulasta pilkottavaa fenkolia on tullut kyllä ravintoloissa syötyä, mutta omassa ruoanlaitossa kokeilin sitä nyt ensimmäistä kertaa. Ja Jamie Oliverin tirkistely osoittautui taas sekin hyödylliseksi, säästin fenkolin tillinnäköiset lehdet valmiiden keittoannosten päälle ripoteltavaksi, ja ah että niistä tulikin ihanat lisäaromit!

Tuo vihreä on sitten fenkolia, ei tilliä.


Ruokablogit ovat muuten hyvä inspiraation- ja tiedonlähde uusien raaka-ainesten kokeilussa. Joku on jo tajunnut testata jotakin, toinen on huomannut uuden toimivan makuyhdistelmän ja kolmas osaa neuvoa niksit keltanokalle! :) Esimerkiksi Pikku Leijonan Emäntä tutustui äskettäin maa-artisokkaan, joka on myös omalla kokeilulistallani sopivaa hetkeä odottelemassa.

Kalakeittoon tuli siis lohta, perusporkkanat ja -perunat ja sitten tämä edellä mainostettu fenkoli. Keitto on tomaattipohjainen ja maustamisessa on mukana timjamia omalta parvekkeelta. Perustarpeiden mittasuhteiden ja kypsennysaikojen apuna käytin Yhteishyvän Ruoka-liitteen tomaattisen lohikeiton reseptiä. Lopputulos on todella aromaattinen (fenkoli, tomaatti ja timjami!) ja ihanan lämmittävä keitto syyspäivään.

Perunat ja porkkanat soppailua varten valmiiksi pilkottuna.
Etualalla myös leikkuulaudalle vielä pääsyään odotteleva, Herra Fenkoli.
Huomaa ns. voittajan tuuletus! :D

Punainen lohikeitto
(etäinen muunnelma Yhteishyvän lohisopasta)

1 sipuli
1 fenkoli
2 porkkanaa
6 perunaa (800 g)
1 prk paseerattua tomaattia (400 g)
6 dl vettä (vähintään)
2 rkl valkoviinietikkaa
1 rkl sokeria
1 tl suolaa
1 tl kokonaisia maustepippureita
muutama oksa timjamia
500 g lohta

Kuori ja paloittele kasvikset ja kuutioi myös lohi. Kuullota sipulia, fenkolia ja porkkanoita muutama minuutti öljytyssä (teflon)kattilassa. Lisää sitten perunat, paseerattu tomaatti sekä vesi, ja mausta keitto valkoviinietikalla, sokerilla, suolalla ja maustepippureilla. Anna kiehua noin vartti tai kunnes perunat alkavat olla kypsiä.

Riivi timjaminlehdet vetäisemällä oksista ja lisää keittoon. Lisää myös lohikuutiot ja anna kypsyä aivan kevyesti kiehuen noin viisi minuuttia tai kunnes lohi on kypsää. Tarkista vielä maku (suola) ja nesteen määrä. Koristele fenkolin "tillimäisillä" lehtiosilla.


Kaupasta ongitun lohifileen voi muuten kuutioida soppakuntoon aika yksinkertaisestikin. Tee vain fileeseen nahkaan asti ulottuvat leikkaukset pystyyn ja vaakaan ja laita nahassa edelleen kiinni pysyvät lohikuutiot soppakattilaan kypsymään nahkapuoli ylöspäin. Kun kala on kypsää, nahka lähtee pois leikiten ja jäljelle jäävät vain siistit kalakuutiot! (Ja jos ostelet allekirjoittaneen tapaan huimankokoisia lohifileitä, on kala tuon kuutiointileikkelyn jälkeen myös hyvässä pakastuskuosissa tuonnempia soppapäiviä odotellessa. Nahkassa kiinni olevat kuutioidut setit vain folioon, muovipussiin ja pakkaseen!)

Soppakattila!

24.9.2011

Sadonkorjuu jatkuu: Porkkanakakku

Porkkanakakku on herkku, jonka olen löytänyt vasta aikuisiällä. Kotona lapsuudessa meillä ei kyseistä kakkua leivottu tai muutenkaan tarjoiltu, eikä ruskea kakku usein melko vaatimattoman näköisellä vaalealla kuorrutteella koskaan houkutellut valitsemaan itseään kahvilakäynneilläkään. Ja muutenkin... porkkanakakku kuulosti vähän joltain tylsältä terveysvaihtoehdolta, joka varmaan maistuisi jotakuinkin porkkanalaatikolle. Siispä vuosi toisen jälkeen porkkanakakku säilyi kuin seinäruusuna...


No, jossain vaiheessa opiskeluaikoina eksyin ostamaan -30 % alennuksella kaupan tiskistä Elosen porkkanaleivoksia. Ihan vain koska oli niin edullista. :D Ja loppu onkin sitten historiaa. Sen jälkeen on porkkanakakkua maisteltu monellakin kahvilakäynnillä ja onpa sitä tullut leivottua itsekin. Vain kaksi asiaa estävät minua leipomasta tätä helppoa kakkua useamminkin... Ensinnäkin, se vaatii ihan aikuisten oikeasti jäähdyttämisen ja käytännössä seuraavaan päivään odottelun ennen kuorruttamista ja tarjoilua, ja odottaminen on vaikeaa. Toiseksi resepti vaatii useamman porkkanan raastamista, ja en tykkää yhtään raastinraudan kanssa pelleilystä. Juuston tai omenan raastaminen vielä menettelee, mutta kovan porkkanan raastaminen raastaa minulla kyllä hermojakin. :P Mutta on se sen arvoista.


Resepti on yhdistelmä ja sovellus monista eri ohjeista, ja olen sovittanut määrät pieneen 20 cm irtopohjavuokaan. Maustaminen on melko innokasta, ja käytänkin tässä sekä kanelia, inkivääriä että kardemummaa. Ja lisäsinpä muutaman tipan appelsiiniaromiakin. Tuorejuustokuorrutteeseen sopii mielestäni yhtä lailla sitruunan kuin appelsiininkin maku, jota sopii mieltymysten ja saatavuuden mukaan tavoitella sitrusaromien, kuoriraasteen tai mehun avulla.

Surffaillessa tuli muuten vastaan ihan omaan sarjaansa kuuluva porkkanakakku. Kiitokset makeista nauruista Maikkarille. :D

Voi olla hyvä idea leikata kakku palasiksi etukäteen, ennen kuorruttamista.

Porkkanakakku (20 cm irtopohjavuokaan)

75 g margariinia
1.5 dl fariinisokeria
3 munaa
5 dl porkkanaraastetta (200 g)
(appelsiiniaromia/appelsiinin kuorta)
2 dl vehnäjauhoja
2 tl leivinjauhetta
2 tl kanelia
1 tl inkivääriä
0.5 tl kardemummaa

200 g tuorejuustoa
appelsiiniaromia/sitruunamehua
1-2 dl tomusokeria

Sekoita fariinisokeri puulusikalla margariiniin. Lisää ja sekoita joukkoon sitten kananmunat yksi kerrallaan. Raasta porkkanat karkeaksi raasteeksi ja sekoita kosteiden ainesten joukkoon. Halutessasi voit lisätä myös muutaman tipan appelsiiniaromia tai (luomu)appelsiinin kuoriraastetta. Sekoita sitten kuivat ainekset sekaisin keskenään. Yhdistä lopuksi kuivat ja kosteat ainesosat, sekoita taikina tasaiseksi ja kaada voideltuun kakkuvuokaan. Paista 200-asteisessa uunissa keskitasolla noin 40 minuuttia. Jäähdytä pohja ja anna makujen tasaantua mieluusti seuraavaan päivään ennen kuorruttamista ja tarjoilua.

Valmista täyte notkistamalla tuorejuusto kulhossa ja sekoittamalla siihen appelsiini- tai sitruuna-aromia, -mehua tai kuorta sekä tomusokeria maun mukaan. Levitä täyte kakun päälle tasaisesti.


Lisävinkkejä

Porkkanakakku on kätevää leikata palasiksi jo ennen kuorruttamista. Leikkaa se esimerkiksi tasan kahdeksaksi sektoriksi, asettele palat kakkuvadille (alkuperäiseen asentoon, ympyränmuotoiseksi pohjaksi) ja levitä sitten kuorrute. Tasoita pinta ja koristele halutessasi vaikkapa pähkinärouheella tai vedä pintaan haarukalla aaltokuvioita.

Tämäkin kakku säilyy hyvin pakkasessa, ilman kuorrutetta tietenkin. Maku korkeintaan paranee kylmässä. :) Nostat sitten vain paloina tai kokonaisena pakastetun kakun ajoissa sulamaan ja lisäät vain kuorrutteen.

22.9.2011

Pastasalaatti (sitruunaruoho + feta)

Fetaa muistuttavia salaattijuustoja löytyy kaupasta sen seitsemää sorttia, ja taas löytyi uutuustuote, josta en ollut kuullutkaan! Arla on tuonut markkinoille maustettuun öljyyn, siispä valmiiseen salaattikastikkeeseen pakattuja juustokuutioita ja tutustumistajouksena ostin sitten kahtakin eri makua. Ensimmäisenä ruokapöytään päätyi sitruunaruoholla ryyditetty versio, joka toimi ruokaisan pastasalaatin osana.

Pastasalaattia ruisnapin ja lohipateen kera.

Pastasalaatti valmistui helppoakin helpommin kun nyt ei tosiaan tarvinnut edes kastiketta ruveta erikseen miettimään. Oikein hyvää oli, sitruunaruoho oli kiva ja erilainen maku fetan kanssa yhdistettäväksi.

Feta-pastasalaatti

makaronia / pastaa
fetajuustoa sitruunaruohon makuisessa salaattikastikkeessa (Arla)
tomaattia
kurkkua
(pippuria)

Keitä pasta ohjeen mukaisesti kypsäksi ja jäähdytä viileällä vedellä huuhtoen. Lisää feta salaattikastikkeineen päivineen sekä paloitellut tomaatit ja kurkku. Nostele pastasalaatti varovasti sekaisin ja anna vielä jäähtyä ja asettua jääkaapissa hetki ennen tarjoilua mikäli vain mahdollista. Mausta halutessasi mustapippurilla.

20.9.2011

Rukiinen puolukkaleipä

Kodin Pellervon sivuilta kauan sitten bongattua hiivattoman puolukkaleivän reseptiä on tullut avattua kirjanmerkeistä monen monta kertaa, mutta vasta nyt onnistuin vihdoin toteuttamaan tämän leipomuksen. Milloin on puolukat päätyneet parempiin suihin piirakoissa, puuroissa tai rahkoissa ja milloin ihan sellaisenaan... Vaan nyt vihdoin oli puolukkaleivän vuoro! :) Ja hyvää kannatti odottaa! Tällä ohjemuunnelmalla osallistun myös Tee ite parempaa -blogin houstaamaan syyskuun ruokahaasteeseen, jonka teemana on sesongin hengen mukaisesti sadonkorjuu.


Tämä leipä on leivinjauheella kohotettava, piimää nesteenä hyödyntävä leivonnainen, jossa on reilu puolet jauhoista ruista. Puolukoita sekoitetaan joukkoon kaksi desiä, mikä olikin juuri passeli määrä. Alkuperäisen ohjeen puolikkaan siirappidesin korvasin fariinisokerilla, joka tuo leipään mukavasti pientä makeutta. Leipä onkin taivaallisen makuista juuri sen monipuolisuuden takia ja koska eri maut ja elementit ovat kaikki jotenkin todella hyvässä balanssissa. Hieman makeutta, reilun lempeää rukiin makua ja siellä täällä happaman makeita, mehukkaita puolukoita. Tämä resepti lunasti välittömästi paikkansa vakioreseptien valioluokasta. Kirjoitin sen myös ihan fyysisesti, omin pikku kätösin reseptikirjaani, johon vain huippureseptit pääsevät. Blogi, selaimen kirjanmerkit yms. digitaaliset varastot ovat pääasiallinen reseptiarkistoni ja keittokirjani, mutta tähän kirjaseen kokoan ne aivan ykkösreseptit.


Puolukkaruisleipä / Puolukkainen kahvileipä (1.5 litran leipävuokaan)
Muunnelma Kodin Pellervon hiivattomasta puolukkaleivästä.

1 dl ruishiutaleita
4 dl ruisjauhoja
3 dl vehnäjauhoja
1.5 rkl leivinjauhetta
0.5 tl suolaa
0.5 dl fariinisokeria (makeampaan kahvileipään tuplamäärä)
2 dl puolukoita
4 dl piimää
0.5 dl (oliivi)öljyä

Mittaa kaikki kuivat aineet kulhoon ja sekoita huolellisesti. Lisää joukkoon sitten fariinisokeri, puolukat, piimä ja öljy ja sekoita tasaiseksi taikinaksi. Öljyä leipävuoka ja lusikoi taikina siihen. Paista 175-asteisen uunin alatasolla 1 h 15 min.

Tämä kuuluu siihen ihastuttavaan leipä-kakku-välimaastoon.
Eli maksamakkarat säästetään sitten jonnekin muualle. ;)


Kauniiden siivujen leikkaaminen leivän murustumatta onnistuu vasta jäähtyneenä, mutta ainakin tässä taloudessa leipää oli pakko päästä maistamaan jo lämpöisenä... Taivaallista! Ei siinä tilanteessa haittaa, vaikka leivän leikkaamisen sijaan palasen saa mukavammin murtamalla. Siivujen kanssa voi hienostella seuraavanakin päivänä, sillä puolukat säilyttävät leivän varsin mehevänä usean päivän ajan.

18.9.2011

Aamupalanappien nappailua

Tässä sunnuntaiaamupala, jonka ainekset ovat kulkeutuneet keittiööni mikä mistäkin, mutta joista yksikään ei taida olla peräisin lähimarketeistani, eli normiruokakaupoistani (kahvia ja maitorahkaa lukuunottamatta). Sipulihillokkeen valmistin itse, ja kirsikkatomaatit sekä basilika poimittiin suoraan omalta parvekkeelta. Jälkiuuninapit ja herukkamehu taas olivat erinäisistä tapahtumista maistiaisiksi saatuja tuomisia. Lohipatee taas oli Barcelonan matkan tuliainen.

Aamupalalle, mutta miksei päivän muillekin hetkille pienenä suolapalana.

Loppupeleissä kyse on kuitenkin aivan perusaamiaisesta: voileivistä, mehusta ja kahvista. Rukiinen nappi nyt vain sattui saamaan yllensä aavistuksen erikoisempaa päällistä. Tuo lohipatee oli muuten sellaisenaan niin suolaista ja konsentroitua, että oli pakko jatkaa sitä maitorahkalla, jota sattui jääkaapista yllättäen löytymään. Ja näin syntyikin juuri täydellinen levite. :) Hätä keinot keksii!


Aamupalanapit

jälkiuuninappeja (Oululainen) tai muuta ruisleipää
lohipateeta tai -tuorejuustoa
basilikan lehtiä
sipulihilloketta
kirsikkatomaatteja

Voitele napit ja asettele päälle basilikan lehtiä, sipulirinkuloita ja kirsikkatomaatteja. Nautiskele aurinkoisena aamuna kahvikupposen ja mehun kaverina.

Mitä nappeja itse nappailet aamuisin?

Monikäyttöinen sipulihilloke

Olen lähestulkoon orjallinen kilohintojen tarkkailija, ja jos esimerkiksi puolen kilon verkkopussukkaan pakatut sipulit ovat merkittävästi irtosipuleita halvempia (ja kuitenkin laadultaan vähintään samaa tasoa), ostan sen bulkkipakkauksen, vaikken tarvitsisikiaan kuin yhden sipulin.


No mitä sitten tehdä vaikkapa näiden ylkkysipuleiden kanssa? Koko satsin voi tietysti pilkkoa kerralla ja vaikkapa pakastaa sopivissa yhden tai parin sipulin erissä myöhemmin käytettäväksi. Tai sitten voi kehitellä loistoideoita, kuten hillokkeeksi keittelyn. Tuumasta toimeen! Sipulit puolirenkaiksi, sekaan fariinisokeria, balsamiviinietikkaa ja mausteeksi vielä tuoretta timjamia. Puolen tunnin kiehautus, ja a vot, makeahkon etikkainen sipulihilloke on valmista. Monikäyttöisenä se sopii vaikkapa salaatteihin, lähes minkä tahansa liharuoan lisäkkeeksi tai jopa leivän päälle.


Sipulihilloke

300-400 g sipulia
tilkka vettä
0.5 dl fariinisokeria
0.5 dl balsamiviinietikkaa
muutama timjaminoksa

Suikaloi sipulit puolirenkaiksi ja kiehauta vesitilkassa. Mittaa kattilaan myös fariinisokeri sekä balsamiviinietikka, ja lisää joukkoon myös timjaminoksat. Anna kiehua 30 minuuttia. Kiehauta samalla vedenkeittimessä vettä, jolla huuhdot ja puhdistat hillokkeen säilyttämiseen sopivan lasipurkin. Poista timjaminoksat kattilasta ja purkita valmis hilloke. Jäähdyttyään sipulihilloketta säilytetään jääkaapissa. Tarjoile esimerkiksi liharuokien lisäkkeenä, salaatissa tai leivän päällä.

16.9.2011

Mehevä ja pehmoinen raparperikahvikakku

Skorpionin keittiössä leivottiin vähäsen aikaa sitten kahvikakkua, jossa käytettiin omenasosetta ja jonka resepti oli bongattu Tupun tuvasta. No, kahvikakku, jonka luvattiin olevan mehevä ja pehmeä... ei siinä paljon enempää myyntipuheita tarvittu. :)

Kahvikakku, ei kuivakakku.
Sopii toki nautittavaksi myös teen kera.
Jopa kylmän maidon.

Mutta enpä olisi luonteelleni uskollinen kokeileva kokkikehveli, ellen olisi taas ravistellut hihasta jotakin muuntokommervenkkiä ohjeeseen. Pakastimessa ei ollut omenasosetta ja Citymarket halusi tarjota Pirkan kätevää valmista raparperisosetta 50 sentin pilkkahintaan. Siispä saatiin raparperikahvikakkua. :) Ja hurjan hyvää tulikin, lupaukset mehevyydestä ja pehmeydestä lunastettiin kiitettävien arvosanojen kera. Raparperiin tosiaan sopivat myös kakkuun suositellut mausteet (kaneli ja kardemumma), joten niiden kanssa ei ihme kyllä tarvinnut ruveta säveltämään omia. Sokerin määrää tosin pudotin hieman ihan vain koska Pirkan raparperisose on jo kevyesti sokeroitua. Jätin muuten Viva ciabatta! -blogin Aleksin neuvon mukaan kakkuvuoan jauhottamatta, voitelin sen vain kevyesti (silikonisudilla, kätsyä). Ja irtosi täydellisesti ja vältyttiin jauhoiselta pinnalta.


Raparperikahvikakku
(Alkuperäisen ohjeen omenasoseella löydät Tupun tuvasta.)

2 kananmunaa
1 dl sokeria
100 g sulatettua margariiniä
2 dl kermaa
1.5 dl raparperisosetta (Pirkka, sisältää sokeria)
3 tl kanelia
2 tl vaniljasokeria
0.5 tl kardemummaa
4.5 dl vehnäjauhoja
3 tl leivinjauhetta

Vatkaa munat ja sokeri vaahdoksi. Lisää sitten margariinisula, kerma sekä raparperisose. Sekoita kuivat aineet keskenään ja lisää ne varovasti sekoittaen taikinaan. Kaada taikina voideltuun torvivuokaan ja paista 175-asteisessa uunissa noin 50 minuuttia.

Ainiin, unohtui melkein törkein yksityiskohta... Resepti neuvoo käyttämään kermaa. Vaan minäpä käytin sen jääkaapissa jo pitkään yksinäisenä, vailla tulevaisuudensuunnitelmia tylsistyneen ruokakerman. Tiedä sitten paljonko tuolla kerman laadulla tässä oli väliä, mutta jos tällä tapaa toimien tuli näin mahtava kakku niin...

14.9.2011

3 x Puolukkaherkku

Puolukkametsän tuliaiset maistuvat aamupalalla, välipalalla ja iltapalallakin... Esimerkiksi hapan puolukka ja makea banaani ovat hyvä yhdistelmä, ja kun soppaan lisää vielä hieman pellavansiemeniä, leseitä ja puurohiutaleita, on terveellinen ja herkullinen aamupalasmoothie valmis. Tässä riittää superia, hyperiä ja poweria vaativammankin päivän aloittamiseen!

1. Puolukka-banaanismoothie


Aamupalasmoothie: puolukka-banaani
(2 annosta)

1 dl puolukoita
2 banaania
2 dl nestettä (maitoa, mehua, vettä tms.)
1 rkl pellavansiemeniä
1 rkl kauraleseitä
0.5 dl täysjyväohrahiutaleita

Soseuta puolukat ja banaani sauvasekoittimella ja hurauta myös neste joukkoon. Sekoita sitten lusikan avulla siemenet, leseet ja puurohiutaleet ja jaa annoslaseihin. Anna imeytyä jääkaapissa mielellään ainakin vartin verran tai valmista aamupalasmoothie valmiiksi vaikka edellisenä iltana.

2. Puolukkarahka


3. Ruispuuro puolukkahillolla ja kokonaisilla puolukoilla

12.9.2011

Hedelmäystävämme papaija

Papaija lienee useimmille tuttu lähinnä myslisekoituksissakin käytettävänä kuivahedelmäkuutiona. Seuraavaksi tutuin muoto taitaa sekin olla tuoreen hedelmän sijaan säilyketölkistä kuorittava papaijalohko. Sekä kuivahedelmänä että säilykkeenä papaija on yleensä todella vahvasti sokeroitu, mutta myös tuoreeltaan kyseessä on makea herkku! Kannattaa tarttua kaupassa kiinni, mikäli saatavilla on edullista ja hyvännäköistä tuoretta papaijaa!


Papaijaa ei kuitenkaan kannata syödä raakana. Raaka papaija on kova ja yleensä vihreä. Pari päivää huoneenlämmössä kypsyttää hedelmän kellertävän suuntaan ja kevyellä painalluksella pintakin tuntuu pehmeämmältä. Sitten vain papaija halki ja siemenet kovertaen pois, kuten vaikka hunajamelonin kanssa toimiessa. Kuoret lähtevät kätevästi kuorimaveitsellä tai ihan normaalillakin hedelmäveitsellä veistellen. Sitten vaan hedelmä siivuiksi tai kuutioiksi. Salaattiin, jugurttiin, rahkaan, jälkkäriin, smoothieen tai ihan vaan sellaisenaan välipalana naposteltavaksi. :)

Tältä näyttää tasaisen vihreästä kypsän kellertäväksi malttanut papaija.

Mama Paquita, Mama Paquita...

10.9.2011

Tuplabasilikalohi... Mmmmmm...

Parvekebasilika, jota lähdin keväällä kasvattamaan ruokakaupan heviosastolta ostetusta yrttipuskasta, meinasi jättää leikin kesken heti alkuunsa. Sopeutuminen uuteen ruukkuun, multaan ja valo-olosuhteisiin sujui heikonlaisesti ja vain yksi hento oksanpätkä jäi eloon ensimmäisten viikkojen jälkeen. No, jäljelle jäänyt sissi kuitenkin voimistui ja kesän aikana se on haaroittunut ja kasvattanut lehtiä pakastimeen säilöttäväksi asti. Kukkiakin se on yrittänyt kovasti, ja minä taas olen yrittänyt pysyä perässä napsimassa kukanalkuja pois, jottei voimia menisi hukkaan kukintaan.


Basilikaa on tullut käytettyä eniten tomaattiruokiin, -kastikkeisiin ja salaatteihin, varsinkin mozzarellan kaverina. Basilikaa voi kokeilla myös esimerkiksi lohen maustamisessa. Lähdinkin testaamaan tuplaten, kahdesta suunnasta basilikalla ateriaa maustaen. Silppusin basilikaa uunilohen päälle ja toisaalta hieraisin morttelin avulla viileän basilika-kermaviilikastikkeen lohen kanssa nautittavaksi. Ja maistuva yhdistelmä lohesta ja basilikasta tulikin. Kermaviilikastike oli myös todella hyvää, se sopii monen muunkin annoksen piristämiseen tai vaikka leivän tai kasvisten dipiksi!


Tuplabasilikalohi

Basilika-kermaviilikastike

tuoretta basilikaa
1 tl oliiviöljyä
1 tl valkoviinietikkaa
0.5 tl sokeria
mustapippuria
liemikuution palanen (pelkkä suolakin käy)
1 prk kermaviiliä

Hierrä kourallinen basilikanlehtiä huhmareessa ja hiero sitten joukkoon myös öljy ja etikka. Mausta tahna sokerilla, pippurilla ja liemikuution neljänneksellä tai suolalla. Sekoita tahna kermaviiliin ja anna makujen asettua jääkaapissa vähintään puoli tuntia.

Uunilohi

lohifile
suolaa
mustapippuria
tuoretta basilikaa

Mausta lohen pinta suolalla, pippurilla ja silputulla basilikalla. Paista paistopussissa 200-asteisessa uunissa noin 20-30 minuuttia kalan paksuudesta riippuen. Tarjoile basilikakermaviilin ja vaikkapa mozzarellajuuston ja keitettyjen perunoiden tai perunamuusin kera.

Vaikka uunissa tummunut basilika näyttää hieman kuivalta,
ei se ainakaan uunipussin suojissa paistaessa kuivunut koppuraksi.
Parhaalta kuitenkin maistuu kun hieroo vielä päälle basilika-
kermaviilikastiketta ja seurana tarjoaa mozzarellapalloja. NAM!

8.9.2011

Kookos-puolukkapiirakka

Tuoreet puolukat... niitä on syöty puuron ja rahkan kanssa viime viikkoina, ja tulipa pyöräytettyä rahkatäytteinen piirakkakin. Ohje on hyvin klassinen, vain muutama tuunaus vähintäänkin isovanhempien aikaiseen reseptiin lisäten. Vuokana käytin hieman laakeampaa lasagnevuokaa, jotta piiraaseen mahtui tuplakokoinen, kahden rahkapurkin täyte.

Viikonlopun kiireettömyydessä on aikaa leikitellä visuaalisen ilmeenkin kanssa. Psykedeeliset marmorikuviot saa kun säästää piirakan pintaa varten
muutaman lusikallisen puolukatonta rahkaa sekä itse puolukkasurvosta.
Sitten vain veitsellä pyörrekuvioita... ja vielä jos malttaisi lopettaa ajoissa! :D


Omasta ruokablogista on muuten se hyöty, että se toimii kätevänä reseptipäiväkirjana, ja sieltä voi löytää varsinaisia Ainiin!-hetkiä, kuten kävi tämän kookos-puolukkarahkan kanssa. Olinkin melkein unohtanut, että puolukka ja kookos ovat mitä mahtavin, toisiaan täydentävä makupari. Siispä piirakan täyte sai puolen desin kookoshiutalekylvyn! :)


Kookos-puolukkapiirakka

Pohja

100 g margariinia
1 dl sokeria
1 muna
1 dl kaurahiutaleita
2 dl vehnäjauhoja
1 tl leivinjauhetta
1 tl vaniljasokeria
ripaus suolaa

Täyte

2 prk maitorahkaa (500 g)
1 dl sokeria
0.5 dl kookoshiutaleita
2 tl vaniljasokeria
2 munaa
puolukkasurvosta ja kokonaisia puolukoita

Sekoita sokeri pehmeään rasvaan ja lisää sitten muna ja keskenään sekoitetut kuivat aineet. Taputtele pohjataikina voidellun vuoan pohjalle. Sekoita täytteen ainekset, kaada vuokaan ja paista 200 asteessa noin 30 minuuttia.

5.9.2011

Rosmariini-uunibroileria ja asiaa ohrasta

Tuoreet yrtit, kuten rosmariini, toimivat loistavasti uunibroilerin maustamisessa. Samoilla lämmöillä valmistaa kätevästi aterialle myös kasvislisukkeita, perunaa, riisiä, ohraa tms. Makuparina broilerin maustamisessa oli, yllätys yllätys, klassinen rosmariini & sitruuna.


Itselläni oli ensimmäistä kertaa kokeilussa Torinon täysjyväohra, jonka nyt kuitenkin halusin keittää kattilassa levyllä. Kyseessä on runsaskuituinen suomalainen täysjyväohravalmiste, joka kypsyy niinkin nopeasti kuin 8 minuutissa. Parissakymmenen minuutin keittämisen vaativat ohrasuurimot (Myllyn Paras) ovat olleet ruokavaliossani jo pitkään, mutta nyt on sitten nämä Torinon nopsasti valmistuvat tuotteet myös testattu. Tällä aterialla käytetty täysjyväohra eroaa ohrasuurimoista ja -helmistä erityisesti hiutalemaisella, litteämmällä muodollaan. Ja tarjoavat kuitenkin edelleen sen ohralisäkkeiden suutuntuman, josta pidän aivan erityisesti. Nam!

Täysjyväohraa.

Torinoa vai Myllyn Parasta? Onko kiirus vai riittääkö aikaa haudutteluun? Tarvitsetko pienen pakkauksen vai kannatko kaupasta mielummin kerralla enemmän? Maksatko hiukan lisää vai valitsetko edullisemman? Molemmat maistuvat ja epäilemättä molempien tuotteille löytyy omat kuluttajasegmenttinsä.

Ennen paistamista. Kirsikkatomaatit omalta parvekkeelta! :)

Rosmariinilla maustettua uunibroileria (neljälle)

4 broilerin rintaleikettä
1 sitruuna
1 sipuli
2 isoa porkkanaa
kirsikkatomaatteja
tuoretta rosmariinia (jokunen oksa)
suolaa
mustapippuria

Leikkaa sitruuna ohuiksi siivuiksi, luomusitruunaan voi jättää kuoretkin, mutta muutoin ne kannattaa poistaa. Lado rintaleikkeet uunivuokaan ja laita jokaisen leikkeen nahan alle 2-3 rosmariinitupsua sekä pieni sitruunasiivu. Asettele loput sitruunasiivut broilerin pintaan, nahan päälle. Pilko porkkanat ja sipulit ja asettele ne sekä kirsikkatomaatit leikkeiden lomaan. Mausta sitten koko komeus suolalla ja pippurilla ja ripottele lopuksi sekä broilerin että porkkanoiden päälle vielä hieman rosmariinin lehtiä. Kypsennä tunnin verran 175-asteisessa uunissa ja peitä vuoka tarvittaessa loppuvaiheessa kannella tai foliolla. Tarjoile riisin tai ohran kera.

3.9.2011

Minttupannacotta mustikkapäällisellä

Gordon Ramsayn kevyt pannacottaohje oli pohjana blogini aivan alkumetreillä esitellyssä vaniljapannacotassa. Nyt perusohje muokkautui vielä muutamia askelia pidemmälle. Kahden kerroksen viileä jälkiruoka syntyi läpikuultavasta mustikkaisesta hatusta sekä mintun makuisesta jugurttipannacottapohjasta. Maidon seassa keitetyt mintunlehdet antoivatkin pannacotalle upean maun, aiemmat testailut kuivatulla mintulla eivät yllä lähellekään. Kaikki mintun ystävät, suosittelen minttupannacotan kokeilemista! :)

Jälkkärin voi valmistaa pieniin annoskulhoihin tai isompaankin kulhoon,
jolloin jokainen voi leikata oman siivunsa isosta pannacotasta.

Mustikoiden joukkoon eksyi myös jokunen vadelma.
Koristeena mintun lehtiä.


Minttupannacotta mustikkapäällisellä

Mustikkapäällinen

tuoreita mustikoita
1 dl vettä
1 rkl sokeria
(muutamia tippoja appelsiiniaromia)
1 tl liivatejauhetta (tai 1 liivatelehti)

Murskaa muutama mustikka mukin pohjalle, lisää joukkoon sokeri (appelsiiniaromi) ja vedenkeittimessä kiehautettu vesi. Sekoita joukkoon huolellisesti liivatejauhe. Ripottele annoskulhojen pohjalle reilut kerrokset mustikoita ja vadelmia ja kaada liivatteella terästettyä, mustikoilla värjättyä vettä niihin sen verran, että marjat peittyvät lähes kokonaan. Jäähdytä ja anna mustikkakerroksen jähmettyä jääkaapissa ennen pannacottakerroksen lisäämistä.

Minttupannacotta
(2-3 annosta)

3 dl maitoa
2 rkl sokeria
1 tl vaniljasokeria
8 kpl tuoreen mintun lehtiä
2 tl liivatejauhetta (tai 2 liivatelehteä)
1 dl maustamatonta jugurttia / jugurttimaitorahkaa (Lidl)

Mittaa kattilaan maito, sokeri, vaniljasokeri ja pariin osaan revityt mintun lehdet. Kuumenna seos kiehumispisteeseen, sekoita joukkoon liivatejauhe ja jäähdytä huoneenlämpöiseksi. Poista (tarvittaessa siivilöi) mintunlehdet ja sekoita jugurtti(rahka) viilenneeseen seokseen ja kaada hela hoito annoskuppeihin mustikkakerroksen päälle. Peitä kelmulla ja laita jääkaappiin ainakin tunniksi tai pariksi. Kumoa valmiit jälkkäriannokset laakealle lautaselle, irrottamisen avuksi kasta vuokaa kuumassa vedessä tai avita veitsellä.

1.9.2011

Reseptikehittelyä: inkiväärijuustokakku

Oletteko maistaneet jugurtti-inkivääriä? Siis jugurttirusinoita, joissa rusinan paikalla onkin hillottua inkivääriä. Pidän niistä aivan törkeästi, ja testasinkin nyt vähän samaan makumaailmaan sijoittuvaa Inkiväärijuustokakkua. Eli rahkainen juustokakku, joka saa luonnetta makean kipakasta inkiväärisiirapista. Lähdin liikkeelle ihan tuoreen inkiväärin kanssa, josta sitten keittelin pehmeitä palasia ja kaupan päälle sain upean siirapin. Alunperin olin aikonut upottaa inkivääripalaset skonsseihin, mutta kokeilevan keittelyprosessin aikana juustokakkuajatus rupesi tuntumaan järkevämmältä. (Inkivääripalasten irroittelu ja erottelu skonssitaikinaan olisi ollut hankalaa, ja maukas liemikin olisi mennyt hukkaan.)

Inkiväärijuustokakkusiipale.
Tilpehöörinä inkivääripalasia ja -siirappia.
Huomaa kakkupalan pinnan "marmorointi"... :D.


Juustokakkuun en tehnyt lainkaan taikina- tai keksipohjaa. Kaiken kaikkiaan tämä oli hyvin kokeileva resepti, ja vaikka maun puolesta lopputulos oli taivaallinen (se inkivääri!), on seuraavalle kerralle usea parannus tai muutos mielessä. Inkivääri nimittäin pitää pilkkoa vielä paljon paljon pienemmäksi, jotta palaset eivät vajoa pohjaan. Ja inkiväärisiirapin ja juustokakun suhteellisia määriä pitää ehkä sovitella. Ja jos vieraille tarjoaa, pitänee toki se pohjakin kakkuun tehdä. Kakkosversiota odotellessa! :)

Inkiväärisiirappi lähikuvassa.

Inkiväärijuustokakku

Inkiväärisiirappi (tupla-annos kakun menekkiin verraten)

225 g inkivääriä
1.5 dl sokeria
1 tl vaniljasokeria
1 rkl sitruunamehua
vettä

Kuori inkivääri ja pilko maksimissaan maissinjyvän kokoisiksi palasiksi. Laita inkiväärinpalaset pieneen kattilaan ja lisää kattilaan vettä niin, että palaset suurinpiirtein peittyvät. Keittele noin 30 minuuttia, jolloin palasten pitäisi olla ainakin jossain määrin pehmenneitä. Valuta alkuperäinen keitinvesi pois ja mittaa kattilaan inkivääripalojen seuraksi sokeri, vaniljasokeri, sitruunamehu ja noin
0.5 dl vettä. Keittele kasaan, kunnes seoksen väri tummenee (ihanat tuoksut). Lisää lopussa vielä tarvittaessa lisää vettä seokseen kattilan ollessa levyllä, liian paksu tahna jämähtää jäähtyessään kovaksi. Itse lisäsin loppuvaiheessa 0.5 dl vettä, annoin seoksen lämmetä kunnolla, jotta vesi sekoittui ja se oli sitten siinä. Anna inkiväärisiirapin jäähtyä, vot valmistaa sen vaikkapa edellisenä päivänä ja säilyttää jääkaapissa.

Juustokakku

200 g maustamatonta tuorejuustoa
250 g maitorahkaa
2 (isoa) kananmunaa
inkiväärisiirappia

Sekoita tuorejuusto, maitorahka ja munat huolellisesti sekaisin. Lisää juustokakkuseokseen noin puolet inkiväärisiirapista. Paista juustokakkua irtopohjavuoassa (20 cm) 175-asteisessa uunissa noin 50 minuuttia. Anna jäähtyä ja koristele kakkupalaset valuttamalla päälle inkiväärisiirappia.