29.6.2011

Marinoidut punasipulirenkaat fetasalaatissa

Onpa saatu nauttia aurinkoisen lämpimästä kesäsäästä tällä viikolla! Ja helteisen ilmanlaadun vallitessa maistuu tietysti raikas salaatti. Protskuosioksi valitsin (jääkaappi valitsi... siellä nimittäin oli valmiiksi paketti odottelemassa luoja ties jo kuinka kauan) fetajuuston, jonka kaveriksi tietysti pilkottiin normikurkut ja -tomaatit. Lisäksi punapintaista sipulia sekä näön että maun vuoksi! Ja päätinpä jopa marinoida sipulirenkaat timjaminmakuisessa balsamiviinietikkaliemessä. Nam! Joskus toiste voisi kokeilla sipulin marinointia vastaavantyyppisessä, mutta kiehautettavassa liemessä.


Marinoitu punasipuli

1 punasipuli
1 rkl öljyä
2 rkl balsamiviinietikkaa
1 tl sokeria
tuoretta timjamia

Leikkaa punasipuli renkaiksi ja aseta ne muovipussiin. Mittaa pussiin myös öljy, balsamiviinietikka sekä sokeri, ja lisää sekaan myös timjaminlehdet. Sulje pussi mahdollisimman ilmatiiviisti ja laita jääkaappiin marinoitumaan joiksikin tunneiksi, mieluusti vaikkapa yön yli. Pussia sopii välillä käännellä mikäli nyt muistaa. Tarjoile esimerkiksi salaattiannoksen osana.


Fetasalaatti

fetajuustoa
marinoituja punasipuleita
tomaattia
kurkkua
(jäävuorisalaattia tai muuta vihreää, jonka itse kyllä unohdin)
mustapippuria
timjamia

Siivuta, kuutioi, pilko ja asettele salaattiainekset tarjoiluastiaan tai -astioihin. Mausta. Nauti. :)

27.6.2011

Arjen pikaruokia: tofuwok & broilerikeitto

Työmatkat ja reissujuhannus ovat aiheuttaneet pientä katkosta kokkailuaktiviteeteissa. Tai no, tulihan jussinakin kokkailtua oikein isommalla porukalla, mutta kuvailuihin ei kaiken tohinan keskellä ollut malttia. :D Eri retkien välissä kotona pyörähtäessä olen lähinnä kerennyt purkaa varastoon kertyneitä bloggailuaihioita, ja tässä nyt viimeiset sälät, aiemmin tänä vuonna kokatut kaksi nopeasti valmistuvaa ateriaa.

***

Ensiksi pikainen arkiruoka, joka valmistuu hetkessä yhdellä paistinpannulla. Pitää vain muistaa aamulla laittaa tofu paloiksi ja jääkabeen marinoitumaan. :) Kevyttä, mausteista ja nopea apu nälkäisille kotiintulijoille.


Hätähousun tofuwok (kahdelle)

250 g tofua
1-2 rkl soijakastiketta

300 g itämaisia wokkikasviksia tms. (pakaste)
pätkä inkivääriä raastettuna
thai yellow curry -mausteseosta
currya
chilikastiketta
1 dl ruokakermaa

Pilko tofu ja laita soijakastikkeen kanssa muovipussiin. Anna marinoitua jääkaapissa vähintään jokunen tunti. Paista tofu kauniin väriseksi pannulla, lisää kasvikset ja mausta. Lisää lopuksi vielä ruokakerma, kuumenna pikaisesti ja tarjoile.

***

Ja huh, tässä kanakeitto, josta tulikin aika tulista voimakkaan chilikastikkeen huolettoman annostuksen myötävaikutuksesta. Kookoshiutaleet tasapainottivat tilannetta mukavasti, mutta ihan herkimmille ei oma versioni olisi varmasti maistunut. No, jokaiselle maun mukaan. [Toim.huom. Ja rauhassa niiden chilikastikkeiden kanssa... kannattaa aloittaa pienillä määrillä, kun ollaan ensimmäistä kertaa uuden pullon kanssa tosi toimissa! :D]

Ainesosiensa puolesta tämä keitos taipuu yhtä lailla
sopaksi kuin kastikkeeksikin, veden määrällä säädellen.

Broilerikeitto

300 g broilerin filettä suikaloituna
390 g tomaattimurskaa
0.5 dl kuivattuja sipulilastuja (liota hetki vesitilkassa)
1 tl broilerimaustetta
1 tl juustokuminaa
1 tl oreganoa
1 tl sokeria
3 rkl kookoshiutaleita
chilikastiketta
mustapippuria
suolaa
vettä
300 g sadonkorjuukasviksia (pakaste, sisältää parsakaalia, keltaista porkkanaa ja pariisin porkkanoita)

Ruskista broilerinsuikaleet. Lisää sipuli, broilerimauste ja juustokumina ja pyörittele hetkinen. Sekoita sitten joukkoon tomaattimurska, loput mausteet ja vettä sopivan koostumuksen saamiseksi. Kuumenna kiehuvaksi ja anna hautua hetken aikaa. Lisää lopuksi sadonkorjuukasvikset, kuumenna kiehuvaksi ja tarjoile sellaisenaan keittona tai sakeampana versiona riisin tai ohran kastikkeena.

22.6.2011

Raejuusto-pinaattilasagne

Pinaattilasagne voi tarkoittaa normipastaa pinaattitäytteen kera tai pinaatin upottamista itse pastalevyihin. Tässä on kyse jälkimmäisestä vaihtoehdosta, eli lasagnevuokaan ladottiin kauniin vihreitä pinaattilasagnelevyjä. Välit täytettiin raejuustolla sekä tomaattikastikkeella, johon kuullotettiin runsain määrin sipulia. Mausteeksi provencen yrttisekoitusta sekä tuoretta salviaa ja toiseen reunaan tuoretta meiramia.


Makuelämys jäi aavistuksen valjuksi, raejuusto ei sitten loppupeleissä tainnutkaan olla niin loistava idea. Ei sinällään mitään vikaa, syötyä tuli ja vatsa täyttyi, mutta esimerkiksi feta olisi varmaankin tuonut sen je ne sais quoi'n, joka tästä tuntui puuttuvan.


Raejuusto-pinaattilasagne

9 (tai 12) pinaattilasagnelevyä (vuoan koosta riippuen)

2 sipulia
390 g (1 tlk) paseerattua tomaattia (tai tomaattimurskaa)
0.5 tl suolaa
0.5 tl mustapippuria
1 tl sokeria
2 tl provencen yrttisekoitusta
5 dl maitoa

400 g raejuustoa
2-3 tomaattia
tuoreita yrttejä: meiramia, salviaa, basilikaa tms.

Pilko sipulit ja kuullota pannulla. Lisää mausteet, tomaatti ja puolet maidosta. Kuumenna ja hauduta pari minuuttia. Ota sitten pannu levyltä ja sekoita joukkoon loput maidosta.

Aloita ja lopeta lasagnen kokoaminen tomaattikastikkeella ja raejuustolla. Omaan vuokaani tuli 4 tomaatti-raejuustokerrosta ja 3 lasagnelevykerrosta. Ripottele kerrosten väliin tuoreita yrttejä ja asettele lasagnen pinnalle ohueksi viipaloidut tomaattisiivut. Kypsennä 200-asteisessa uunissa noin 40 minuuttia. Anna vetäytyä folion alla ennen tarjoilua.

16.6.2011

Karjalanpiirakat

Karjalanpiirakat eivät ehkä ole intuitiivisesti se juttu, jota kesän kynnyksellä lähtisi leipomaan. Mutta miksipä ei! Varsinkin kesäisenä sadepäivänä se on oivaa puuhastelua, ja sopivien täytteiden, päällysteiden ja lisukkeiden kanssa piirakat voivat olla mitä kesäisintä tarjottavaa.


Karjalanpiirakoiden tekeminen on todella yksinkertaista, mutta vaatii pientä suunnitelmallisuutta sekä aikaa erityisesti käsityövaiheessa. Puuron voi keitellä vaikka edellisenä iltana, kuoritaikina valmistuu minuuteissa. Rypyttäminen taas on oma taiteenlajinsa, ja piirakoiden muodonkin kanssa voi kikkailla. Me teimme peruspitkulaisia sekä pyöreitä piirakoita, joista tulikin todella veikeitä. Rypytyshän tapahtuu vain etusormia, nimenomaan niiden viimeisten nivelten kynsipuolia käyttäen. Ei siis etusormen ja peukalon väliin nipistellen! ;)


Karjalanpiirakat (24 kpl)

Riisipuuro
1 l maitoa
2 dl vettä
2 dl puuroriisiä
1 tl suolaa

Kuoritaikina
2 dl kylmää vettä
2 tl suolaa
5 dl ruisjauhoja

voiteluun maitoa ja voita

Keitä riisipuuro paketin ohjeen mukaisesti ja jäähdytä. Sekoita kuoritaikinan ainekset keskenään. Kaulitse vehnäjauhoja apuna käyttäen pulikalla muutama piirakkakuori kerrallaan ja säilytä lopputaikinaa sillä aikaa kelmutettuna kuivumisen välttämiseksi. Levitä kaulittujen taikinakuorten päälle riisipuuroa ja käännä ja rypytä reunat. Pieniä tai suuria, pyöreitä tai pitkulaisia piirakoita... sinä päätät. Paista 275-asteisessa uunissa noin 15 minuuttia tai kiertoilmatoiminnolla 250 asteessa kahdessa tasossa samat 15 minuuttia. Kastele piirakat paistamisen jälkeen maito-voisula-seoksessa, kääri voipaperiin ja sitten vielä keittiöliinan sisään. Malta mielesi ja anna piirakoiden pehmetä ennen maistelua. (Niin varmaan... itse en muista yhtään leivontakertaa, jolloin ensimmäisiä piirakoita ei olisi lipastettu jo alkurapsakassa vaiheessa...)

14.6.2011

Porkkana-retiisilisäke balsamicokastikkeella

Tässä mukava alkupala tai lisäke kesäiseen ruokapöytään: uunissa paahdettuja kesäporkkanoita ja -retiisejä balsamicokastikkeella. Retiisit ovat raakoina aika hankalaa syötävää, pistävän maun takia ne eivät maistu ainakaan minulle sellaisinaan suurina määrinä. Mahtavia koristeita ne kuitenkin ovat värinsä puolesta. Kypsennettäessä maku kuitenkin tasoittuu, ja uunissa paistamisen jälkeen retiisi ei maistu enää pistävälle säilyttäen kuitenkin sille ominaisen raikkauden.


Keittelin myös ensimmäisen kerran kokoon pienen kastikkeen balsamiviinietikasta, jota maustin sitrushedelmien kuorella. Järjettömän hyvää! Kuumentelin keitoksiani kuitenkin hieman liian kauan, ja koostumus meni vähän liiankin tönköksi. Vettä voi tietysti lisätä hieman, mutta lahjakkaampi keittää myös toisella yrityksellä liemet liian pitkälle... ;) Kolmas kerta toden sanoo? No, en malttanut enää kikkailla, kun kasvikset olivat jo valmiina, ja makuhan se ratkaisee.

Ennen ja jälkeen. (Toiseen kuvaan unohtuivat näemmä myös
uunissa jälkiruuaksi lämmitetyt aprikoosinpuolikkaat! :D)

Porkkana-retiisilisäke balsamicokastikkeella

nippu porkkanoita
nippu retiisejä
oliiviöljyä
timjamia
suolaa

3 rkl balsamiviinietikkaa
1 rkl vettä
1 tl sokeria
0.5 tl (kuivattua) sitruunankuorta
0.5 tl (kuivattua) appelsiininkuorta

suolapähkinöitä

Pese porkkanat ja retiisit huolellisesti ja katkaise varret jättäen kuitenkin sentti tai pari jäljelle. Pilko porkkanat ja retiisit pitkittäin kahteen tai neljään osaan, koosta riippuen. Asettele uuniastiaan ja pirskottele päälle oliiviöljyä, suolaa ja muutama timjaminoksa. Paista 200-asteisessa uunissa keskitasolla 20 minuuttia, kääntele sitten kasviksia ja paista ylätasolla vielä 10 minuuttia.

Mittaa balsamiviinietikka, vesi ja mausteaineet kattilaan ja kuumenna kiehuvaksi. Anna kiehua kokoon 5-10 minuuttia, eli kunnes koostumus on sopivan tahmea, mutta silti juokseva.

Tarjoile kasvikset alkupalana tai lisäkkeenä. Kokoa kasvikset, liruttele päälle nauhana balsamicokastiketta ja kruunaa suolapähkinöillä.

Näistä kaunokaisista lähdettiin liikkeelle.

12.6.2011

Sinappinen jauhelihakastike & sydänmakaroni

Lapsuudessa siihen jauhelihakastikkeeseen, jota syötiin pastan kanssa, (perunoiden kanssa oli sitten se toinen, vaaleampi kastike) laitettiin ketsupin lisäksi myös sinappia. Nykyään tulee aina joskus tuota makua ikävä...

Luonnon omilla väreillä värjättyä pastaa.
Italiantuliaisia. [Kiitos!] :)

Kaupassa ei ollut tuoreita herkkusieniä säädylliseen hintaan, joten käytin purkkiherkkareita. Kyllä nekin maistuvat, kun saavat rauhassa imeä kastikkeen maun itseensä. Parhaalta kastike maistuukin vasta seuraavana päivänä, kun kastiketta lämmittelee uudemman kerran. Tuoreet herkkusienet olisivat kyllä siitä mukavia, että se on aina yhtä hauskaa, kuinka ne kutistuvat ja muuttavat rakennettaan pannulla kypsyessään! :P


Sinappinen jauhelihakastike

400 g naudan paistijauhelihaa
2 tl chili-mausteseosta (Meira)
2 rkl mietoa sinappia
1 prk (140 g) tomaattipyrettä
1 prk (170/290 g) herkkusieniä
n. 2 dl vettä
1 dl ruokakermaa

Ruskista jauheliha pannulla ja mausta se chili-mausteseoksella, sinapilla ja tomaattipyreellä. Sekoita joukkoon suolaliemestä valutetut herkkusienet ja lisää hieman vettä. Anna hautua kannen alla 5-10 minuuttia, tarkista nesteen määrä sopivaksi. Lisää ja sekoita kastikkeeseen lopuksi vielä ruokakerma, kuumenna hetki, ja tarjoile pastan kanssa.

6.6.2011

Omenaraastekakku

Miltä kuulostaisi pehmeän mehevä ja kevyen omenainen kakkupala.
Hyvältä? Miltä se näyttäisi? Tältä:


Uuniin siis tyrkättiin perusaineksista helposti ihan vain yhteen sekoittamalla syntyvä kakku, jonka jujuna on raastimen karkeimmalla toiminnolla hienonnettu omena. Mehukasta, ja säilyy hyvin jääkaapissa. Alkuperäisen reseptin löysin italiankielisestä blogista Fiordizucca (kesäkurpitsankukka): grated apple cake. Olen muuntanut reseptiä pyöristelemällä mittoja tasadeseihin, lisäämällä vaniljasokeria ja kasvattamalla omenien määrän kahdesta kolmeen. En tiedä minkä kokoisia alkuperäisessä ohjeessa on ollut tarkoitus käyttää, mutta omani olivat pienehköjä keskikokoisia (ja muuten sattumoisin italialaista alkuperää). Lajikkeeni on makea Golden delicious. Mielestäni leivonnaisiin sopii kuitenkin paremmin hapan omena, eli paremminkin olisi voinut valita...


Omenaraastekakku
Muunnelma, alkuperäisresepti Fiordizucca-blogista.
(koko kakussa noin 1500 kcal)

3 munaa
1 dl sokeria
40 g margariinisulaa
2.5 dl jauhoja
1 tl leivinjauhetta
1 tl vaniljasokeria
0.5 mm suolaa
3 keskikokoista omenaa raastettuna
(tomusokeria koristeluun)

Vatkaa munat ja sokeri vaahdoksi. Lisää joukkoon margariinisula sekä keskenään sekoitetut kuivat ainekset ja sekoita tasaiseksi. Kääntele taikinaan vielä karkea omenaraaste. Kaada taikina öljyttyyn irtopohjavuokaan (omani halkaisija 20 cm). Paista 180-asteisessa uunissa 40 minuuttia. Anna jäähtyä ja koristele sitten siivilöimällä pintaan tomusokeria.

4.6.2011

Rapeakuorinen limppu, vaivatta ja vaivaamatta

Ruuanlaittoon ja leivontaan liittyvät onnistumisen hetket tuovat iloa paitsi juhlapäivinä, myös ihan tavallisena arkena. Ja mihin arki kulminoituisi sen paremmin kuin leipään. Leipä edustaa ja symboloi niin montaa asiaa ja arvoa, että vertaista saa hakea. Ehkä juuri sen vuoksi itse leivottu leipä saa onnistuessaan leipojansa aivan erityisen hyvälle mielelle? :)

Tässä blogissa leipien kanssa on tehty jonkin verran tuttavuutta, mutta nyt leipurointi on viety yhtä askelta pidemmälle. Varsinaisen jääkaappiin säilöttävän hapanjuuren tekoon en silti vieläkään uskaltautunut, mutta satuinpa löytämään mahtavan reseptin, jolla limpun malliseen leipään syntyy käsittääkseni jo aika lailla hapanjuurimainen rakenne (ilmakuplat jne.). Jos aiemmat vuokaleipä- yms. kokemukset ovat olleet arvosana-asteikolla tasoa 8-9, venyy tämä leipä kyllä kymmenestä maksimipisteestäkin ylitse. Euroviisujen malliin annan tälle ne täydet 12 pinnaa!



Kyseisen ohjeen juju on sekoittaa leipätaikinan ainekset vain sekaisin ja antaa sitten elää omaa elämäänsä vähintään kellon ympäri. Sitten pieni taitteluoperaatio, kahden tunnin kohottelu ja paistaminen kuumennetussa, kannellisessa uuniastiassa. Näin syntyy upean rapea pinta. Jauhoista kolmanneksen voi tässäkin hyvin korvata vaikkapa graham- tai ruisjauhoilla, joita itse pölläyttelin sekaan molempia. Sekaan ripsautin myös fenkolinsiemeniä makua antamaan, vaikkei alkuperäisessä reseptissä leipämausteita käytettykään. Kukin tavallaan, kokeilkaa! :)

Alunperin resepti on kotoisin jenkkilästä: No-Knead Bread, Jim Lahey, New York Times. Suomennoksen mittamuunnoksineen löydät täältä: Vaivaamaton limppu, Katja Nordlund, Me Naiset. Myös tällaiseen sivuun törmäsin, jossa on samaisesta reseptistä pohdintaa ja hyviä vinkkejä: Rocket bread.

Twelve points go to...

Rapeakuorinen, vaivaamaton limppu
Muunnelma, alkuperäinen versio: No-Knead Bread, Jim Lahey, New York Times

8 dl jauhoja (oma cocktail: 5 dl vehnä, 1.5 dl ruis, 1.5 dl graham)
1 rkl fenkolinsiemeniä morttelissa rouhittuina
1.5 tl suolaa
0.25 tl kuivahiivaa
4 dl kylmää vettä

Yhdistä kuivat ainekseet kulhossa keskenään ja sekoita sitten joukkoon kylmä vesi. Peitä kulho kelmulla ja anna kohota huoneenlämpötilassa 12-18 tuntia.

Jauhota leivinpaperi ja kumoa taikina sen päälle. Taittele taikinan ylä- ja alareuna kohti keskustaa. Taittele samoin myös taikinan vasen ja oikea reuna. (Ikäänkuin taittelisit nenäliinan tms.) Käännä taikina ympäri ja kokoa leivinpaperi löyhästi rypistellen sen ympärille. Anna levätä 2 tuntia.

Kuumenna paistoastiaa (kannellinen uuninkestävä astia tai kattila, pyrex-lasi käy loistavasti) 225 asteeseen lämpiävässä uunissa. Kumoa sitten taikina varovasti kuumaan paistoastiaan, sulje kansi ja paista 30 minuuttia. Poista kansi ja paista vielä 20 minuuttia. Jäähdytä ritilän päällä.

2.6.2011

Kesä-Q-R-pitsapasta

Kesäkuu, auringonpaistetta, hellettä... Se on kesä nyt! :)

Joskus ruokaa ja siihen tulevia ainesosia suunnittelee oikein huolella, tosin minulla kyllä tapaa tuolloinkin suunnitelmat muuttua matkalla moneen kertaan... Mutta sitten on myös päiviä, jolloin lähden nimenomaan sieltä ruokakaupasta niitä ideoita hakemaan, kausituotteita- ja hyviä tarjouksia etsimään. Tämänkin aterian lähtökohtana oli yksinkertaisesti ajatus siitä, että avattu täysjyväspagettipussi huvitti saada tyhjennettyä, joten sen kanssa tarvittiin sitten jotakin. Heviosastolta löytyikin kesäkurpitsaa ja kirsikkatomaatteja. Proteiinia taas tarttui mukaan matkaan ihan juustotiskissä leikatusta chevrestä. Ja siinähän se alkoi jo ollakin. Säilykevarastosta nappasin jatkeeksi vielä lasipurkin, jossa oli balsamiviinietikkaiseen mausteliemeen säilöttyjä hillosipuleita.

Miten ihmeessä tämä ruoka pitäisi oikeasti nimetä?
Miniluumutomaatteja ja kesäkurpitsaa on saman verran ja vaikka
vuohenjuusto oli olennaisessa osassa, en sitä pääraaka-aineeksi nostaisi.
Hillosipulipastakaan tuskin kovin monen henkisiä makunystyröitä inspiroi...

Nopsa ja herkullinen ruoka. Ja kesäinen, onhan se siinä mokkulan nimessäkin! Harmi, etten saanut sekä keltaista että vihreätä kesäkurpitsaa. Ne keltaiset ovat jostain syystä minusta huvittavan näköisiä, tulee mieleen suoristettu ja vahattu banaani. Ja siitä tulee mieleen, että kuka nyt sellaista banskulle tekisi. Mistä taasen tulee mieleen, että kuinka joku voi keksiä edes ajatella moista...


Kesäkurpitsapasta (2-3 annosta)

250 g miniluumutomaatteja
250 g (1 pieni) kesäkurpitsa
180/300 g (1 prk) hillosipuleita balsamiviinietikassa
hieman balsamiviinietikkaa (hillosipulipurkista)
pippuria
suolaa (mikäli hillosipuliliemen suola ei riitä)
appelsiinin kuoriraastetta
chevre vuohenjuustoa
basilikanlehtiä
öljyä paistamiseen

+ (täysjyvä)spagettia/pastaa

Laita pastan keitinvesi kiehumaan, ja anna pastan kypsyä samalla kun valmistat kasvikset.

Siivuta kesäkurpitsa ohuiksi siivuiksi esimerkiksi mandoliinin avulla. Pienet tomaatit voi jättää kokonaisiksi tai puolittaa, ihan maun mukaan. Itse jätin puolet kokonaisiksi ja loput halkaisin, jotta kasvikset saivat mehukkuutta. Kuumenna hieman öljyä laakealla paistinpannulla ja paista kesäkurpitsasiivuihin ja miniluumutomaatteihin hieman väriä. Lisää hillosipulit ja jokunen ruokalusikallinen balsamiviinietikkaa ja mausta sitten mustapippurilla ja tarvittaessa myös suolalla. Raasta joukkoon appelsiinin kuorta. Annostele pasta ja kasvikset lautaselle, koristele basilikanlehdillä ja murustele päälle vielä chevrejuustoa.