31.5.2011

Minttua ja mansikkaa raparperikiisselissä

Pakkasesta löytyy vielä viime kesän mansikoita, ja kun siellä oli vielä annos toissavuotisia raparperinpalojakin, oli aika selvää että näitä yhdistettäisiin. Piirakassa tai kiisselissä. Kaupasta tempaisin matkaani puskan vahvaa minttua, jonka toivon saavani kukoistamaan parvekkeella, ja päätinpä sitten ensi alkuun keitellä mintulla sävytetyn mansikka-raparperikiisselin. Kesällä voisi sitten maistua mojitot... [Toim. huom. sekä konditionaalin että vuodenaikarajauksen voi jättää omaan arvoonsa.] ;)

Halutessaan annokseen voi sekoittaa tipan
sitruuna-aromia särmää antamaan.



Mintunmakuinen mansikka-raparperikiisseli
(ainakin neljä annosta)

1 l vettä
1 dl sokeria
3 dl raparperia
7 dl mansikoita
3 rkl perunajauhoja
tuoretta minttua (vahvaa minttua noin 10 lehteä, mietoa reippaammin)

Kiehauta vesi ja lisää sitten sokeri, raparperipalat ja hienonnettu minttu. Anna raparperin pehmetä ja seoksen kiehua 5-10 minuuttia. Lisää mansikat, kiehauta, ja jos haluat, muusaa mansikat perunasurvimella. Nosta sitten kattila levyltä ja sekoita kylmään vesitilkkaan liuotetut perunajauhot joukkoon ohuena nauhana, koko ajan sekoittaen. Palauta kattila levylle ja kuumenna kunnes näet ensimmäiset kuplat. Jäähdytä ja tarjoile.

28.5.2011

Kevätretken kukkasia

Kevään etenemistä on ollut nautinto seurata, koko ajan tapahtuu uutta ja nyt aletaankin olla jo kesän korvilla. Tässä siis muutamia otoksia viime viikonlopun aurinkoiselta kevätretkeltä. Eikun muutkin retkeilemään ja hyvät eväät mukaan!

Suomen kevätkukat ovat muuten älyttömän kauniita. Leskenlehdet avaavat pelin ja mitäpä nyt olisi kevät ilman valko- ja sinivuokkoja. Lempikukkani on kuitenkin lemmikki. Nuo pienet siniset (ja joskus punertavat tai jopa valkoiset) kukat ovat niin herkän kauniita.

Forget-me-not!

Kuvakulmia: lemmikki.

Kauniita ovat mielestäni myös ketunleivän eli käenkaalin kukat. Värit ovat kuin valkovuokolla, mutta vihreiden lehtien ja myös kukkien terälehtien pyöreät muodot ovat veikeämmät. Terälehtien viirut tekevät tästä kukasta taideteoksen!

Kuvakulmia: ketunleipä ts. käenkaali.

Onnentie...

Kauniit värit kauniilla taustalla!
Nimestä ei ole kunnon tietoa, peltokanankaali?
Rypsiksi olen näitä kyllä lapsesta asti kutsunut. ;)

27.5.2011

Vihdoin pakastealtaissa: sitruunajäätelöä!

Nyt on aivan pakko laittaa tänne kevyt tuotepostaus, sillä tulipahan tässä äskettäin testattua hieman erilainen jäätelöuutuus. Kaikkien kinuskien, suklaiden ja pähkinöiden seassa (joissa muuten ei ole mitään vikaa, päinvastoin) löytyy raikkaitakin makuja. Cornetto tarjoilee nimittäin sitruunaisen jäätelötuutin: sitruunajäätelöä ja sitruunakastiketta suklaalla kuorrutetussa tuutissa.


Sitruunan maku on tässä jäätelössä voimakas, ja suklaavuoraus takaa, että vohveli on herkullisen rapea. En ole tuuttimuotoisen jäätelön suuri ystävä, sillä vohvelit ovat minun makuuni tylsiä ja mauttomia, pahimmassa tapauksessa vielä sellaisia löysän vettyneitä. Siksi suosinkin jäätelöpuikkoja, ja jätskikiskan irtopallotkin pyydän mielummin pahvikippoon. Ainoastaan suklaakuorrutettujen tuuttijäätelöiden ostoa voin harkita, ja tässä Corneton nimenomaisessa tapauksessa annankin vohvelin anteeksi nimenomaan suklaan ja toki myös herkullisen sitruunajäden ansiosta. Sitruunajäätelö on mintun jälkeen ehkä paras jäätelömaku (says me), mutta sitä on todella vähän markkinoilla. Loistavaa, että saatiin jätskialtaalle tällainen uutuus! Niin, ja Corneton tuutissa on käytetty vain luonnollisia värejä ja aromeja!

25.5.2011

Seesam paahdu!

Olen jossain nähnyt seesaminsiemeniä sekoitettavan riisiin, joten nyt kun noita pikkupapanoita hampparisämpylöiden jäljiltä löytyy, oli hyvä hetki testata riisi-seesam-komboa. Onko jollakin muuten hyviä ideoita seesaminsiemenien käyttöön? Kotitekoista tahinia?!

Seesamriisi tuo vaihtelua normiriisin makuun.

Siemenet ja pähkinät maistuvat sellaisenaan, mutta paahtaminen saa tunnetusti ihan uudet maut ja vivahteet esiin. Uskaltauduin sitten kokeilemaan onneani seesaminsiementen pannulla paahtamisen kanssa. Aluksi näytti, ettei keskilämpö johda mihinkään, mutta kun vähän lisäsin tulta alle ja maltoin vielä hetken odotella, niin johan alkoi tapahtua. Aika nopeasti loppupeleissä saatiin kullanruskea väri ja paahteisen rapsakka maku. Riisin joukkoon ripoteltuna seesaminsiemenet saivat lisäkkeen maistumaan hyvin riisikakkumaiselta. Riisin ja paahtuneisuuden yhdistelmä kaiketi... Tosin se riisikakkujen kuiva rahina, ja kurkkuun pölyävän yskäefekti jäävät seesamriisilisäkkeen osalta kokematta. :D

Seesamriisin kanssa pöydässä oli broilerinfileitä, joita maustin vain broilermausteella ja sitruunaviipaleilla.


Kanafileet seesamriisillä

riisiä ohjeen mukaan keittäen
seesaminsiemeniä (reilu 1 tl per annos)

broilerin fileitä
broilermaustetta
sitruunaviipaleita
pakastekasviksia tms.

Paahda ensin seesaminsiemenet pannulla keskilämmöllä, ilman rasvaa. Ravistele pannua, kääntele siemeniä ja vahdi tarkkaan, etteivät ne pala. Valmista on kun siemenet saavat kauniin vaaleanruskean sävyn. Kaada siemenet pois pannulta ja sekoita lopuksi valmiin riisin joukkoon tai pinnalle.

Ruskista broilerinfileet molemmin puolin pannussa ja mausta broilermausteella. Asettele sitruunaviipaleet fileiden päälle ja anna hautua kannen alla kypsiksi välillä käännellen. Lisää pannuun loppuvaiheessa myös pakastekasvikset.

23.5.2011

Kanelipullan makuinen rahkapaistos

Tänään esittelyssä harvinaisen helppo, herkullinen ja terveellinenkin jälkkäri. Mutta myös harvinaisen ruma sellainen. Tai no, maku ja ulkonäkö ovat tietysti makuasioita, mutta tämän keittiön tuomio on edellämainitun kaltainen.


Jälkiruoka on siis rahkapaistos, kuin rahkapiirakka ilman pohjaa. Ja kanelipullien henkeen kanelilla, kardemummalla sekä rusinoilla maustaen. Om nom nom! Tällaiset oudot herkut ovat minun makuuni... Paistoin muuten kaksi annosta pienissä annoskupeissa ja loput laakeammassa astiassa, mutta nättiä ei tullut kumpaisistakaan. Vaan mitäpä siitä! :)

Rusinat pullasta... eikun rahkasta... eikun mistä?


Kanelipulla-rahkapaistos

2 munaa
500 g maitorahkaa
puolikkaan appelsiinin mehu
2 rkl sokeria
2 tl vaniljasokeria
0.5 tl kanelia
0.5 tl kardemummaa
ripaus suolaa
1 dl rusinoita

Vatkaa munat ja sekoita joukkoon maitorahka ja appelsiinimehu. Lisää ja sekoita myös muut ainekset ja kaada seos uunivuokaan. Paista 200 asteessa noin tunti.

21.5.2011

Gazpacho, viileä kasviskeitto

Gazpacho on espanjalainen kasviskeitto, jossa päärooleihin on kiinnitetty tomaatti ja paprika. Keiton rakenne voi vaihdella rakeisista sattumista samettisen pehmeään ja väri oranssista tummaan punaiseen (on toki esim. vihreä muunnelmakin). Ruokatyyppinimestään huolimatta gazpachoa ei keitetä ja tämä alkupala- tai lounaskeitto tarjoillaankin viileänä.


Gazpachoa ei kannata lähteä tekemään huonoista tomaateista. Ja tällä tarkoitan raakoja, vetisiä tai muutoin mauttomia yksilöitä. Itse käytin miniluumutomaatteja, jotka olin edellisen kauppareissun pohjalta todennut maukkaiksi ja kypsiksi (oli vielä samaa erää myytävänä). Chilin kanssa meni vähän arvailuksi, kun en lainkaan tiennyt kuinka voimakkaan kaverin sain kaupasta matkaani. Ei muuten hevivaaka suostunut antamaan lappusta, kun menin yhtä pikkuchiliä punnitsemaan! :D Sain käsinkirjoitetun maksusuorituslapun kassalle kuljetettavaksi... Mutta oli pikkuisessa potkua. Herkemmälle riittäisi tuon tason chilipaprikasta puolikaskin.

Perusraaka-aineet: Paprika, tomaatti, kurkku,
punasipuli, valkosipuli, sitruuna ja chili.

Huomaa oikeaoppisesti kokonaisina säilyneet tomaatinsiemenet.


Gazpacho
(4 annosta, noin litra)

1 punainen paprika
1 pieni kurkku
1 pieni punasipuli
1 pieni chili
1 valkosipulinkynsi
2 rkl oliiviöljyä
2 rkl punaviinietikkaa (balsamico)
0.5 kg (miniluumu)tomaatteja
0.5 sitruunan mehu
0.5 tl suolaa
0.5 tl mustapippuria
0.5 rkl sokeria
basilikanlehtiä

Pilko kasvikset ja sekoita blenderissä/tehosekoittimessa tms. sopivan kokoisissa erissä maustavien ainesten kanssa. Kurkun voi halutessaan kuoria (itse en kuorinut), mutta tuskin kannattaa paitsi, jos kurkku on ulkolainen ja kuoret ovat kovin paksut. Aja tomaatit erikseen ja mahdollisimman nopeasti, jotta siemenet eivät jauhaudu kitkerää makua antamaan. Anna keiton tekeytyä ja jäähtyä jääkaapissa yön yli tai vähintään neljä tuntia.

Asiaa tekijänoikeuksista

Reseptit ja tekijänoikeudet... Ei ihan helppo yhtälö, mutta terve järki ja yleistieto kantavat pitkälle. Tässä muutamia noudattamiani peruslinjauksia sekä blogini sisällön hyödyntämiseen opastavia ohjeita. :)


Reseptien alkuperä blogissani
Tässä blogissa julkaistut ruokaohjeet ovat pääasiassa omiani, eli ne ovat Hayleyn keittiön tuotekehityksen tulos. Toisinaan onnistun kuitenkin suitsimaan mielikuvitustani, ja noudatan painetuissa tai sähköisissä julkaisuissa esitettyjä reseptejä (keittokirjat, ruokaesitteet, blogit, jne.). Tällöin viittaan ja/tai linkitän aina alkuperäiseen reseptiin ja lähteeseen. Mikäli esitän reseptin myös blogikirjoituksessani se ei ole suora kopio, vaan muokattu bloggaustyyliini (ei epäolennaisia tuotemerkkejä, yhtenäiset mittayksiköt, jne.). Viittauksessani mainitsen myös mikäli blogiini kirjoitettu resepti on muunnelma. Resepteihin liittyvät valmistusohjeet ovat blogikirjoituksissani aina omaa käsialaani, vaikka ne noudattelisivatkin muualla julkaistujen reseptien valmistusvaiheita (eli ei suoria lainauksia). Kaikki blogissa julkaisemani kuvat ovat omiani, ja niihin on merkitty blogini nimi sekä vuosiluku.

Tuotemerkit blogissani
Tätä blogia ylläpidetään osana ruokaharrastusta: se on oma keittokirjani, jonne pistän reseptejä muistiin ja jota jaan mieluusti muidenkin iloksi ja avuksi. Saatan mainita jonkin tuotemerkin, mikäli se on keskeinen osa jotakin reseptiä, tai jos muutoin haluan antaa vinkkiä hyväksi toteamastani tuotteesta. Kyseessä ei ole mainonta, ja jos tuotteen esittelyyn liittyy yhteistyötä valmistajan kanssa, on tästä aina mainittu kirjoituksessa.

Blogini sisällön hyödyntäminen
Blogissani julkaistuja reseptejä saa jakaa edelleen esimerkiksi vastaavissa yksityishenkilöiden harrasteblogeissa asiaankuuluvalla viittauksella ja linkillä varustettuna. Mikäli haluat käyttää myös blogissani julkaistua kuvaa, ota yhteyttä sähköpostitse tai blogin kommenttitoiminnolla. Blogini reseptien tai kuvien julkaisemiseksi muualla kuin yksityishenkilöiden harrasteblogeissa pyydän myös ottamaan yhteyttä sähköpostitse tai blogin kommenttitoiminnolla.

Yhteydenotot
Kaikki palaute, kommentit ja muut yhteydenotot ovat tervetulleita sekä blogin kommentointikentän kautta että sähköpostitse: hayleyscuisine @ hotmail.com

19.5.2011

Kotikutoiset, mutta katu-uskottavat hampurilaiset - Homemade hamburgers

Recipe in English in here...

Toukokuun ruokahaasteen isäntä, Hyvän maun rajalla -blogin Sami, valitsi teemaksi burgerin eli hampurilaisen. Hyvä haaste, tehtävänanto on selkeääkin selkeämpi, mutta jättää kyllä tilaa vaikka lähteä määrittelemään hampurilais-konseptin kokonaan uusiksi.

Burgerit oregano-tomaatti-maissi-broilerinjauhelihapihveillä,
salaatilla, vihanneskrassilla ja majoneesilla.

Itse säästin villit ideat kuitenkin toiseen kertaan, ja pyöräytin klassiset hampurilaissämpylät, jotka sitten täytin oman maun mukaisilla täytteillä. Lopullinen kimmoke oli Eevan Voisilmäpeliä-blogissa ankarasti hehkuttama sämpyläohje, jota oli sitten ehdottomasti päästävä koestamaan. Ja kyllä vain, minusta näistä hampparisämpylöistä tuli omien viilailujen ryydittäminä täydellisen autenttiset sekä muodon, ulkonäön, koostumuksen että maun puolesta. Ainoa lisähifistely, mitä keksin jälkiviisaana ehdottaa, on valmiiden, puolitettujen sämpylöiden leikkuupinnan paahtaminen, se kannattaa varmasti tehdä, jos valmistaa jauhelihapihvit grillissä tai pannulla.

Hampurilaissämpylät erottaa muista sämpylöistä erityisesti seuraavat kaksi tekijää: seesaminsiemenet ja muoto. Kuvassa demotaan oikeaoppista hyvin muodostunutta hampurilaissämpylää ja avaruuspukua, jolla muoto saadaan aikaan. Vertailun vuoksi taustalla hengailee normaaliin tapaan paistettu hampurilaissämpylä-wannabe mallia "sokeripulla".

Pihvit valmistin broilerin jauhelihasta, joka sai välimerellisiä makuja tomaattipyreestä ja oreganosta. Todella mehukkaat ja maukkaat pihvit tulikin, tosin yksi muna olisi varmaan riittänyt. Väliin olisi käynyt loistavasti myös nämä tuliset piffit. Täytteeseen aioin pihvin ja salaatin kaveriksi murustella fetajuustoakin, mutta kun olin koemaistanut pihvejä, päätin että liika on liikaa, ja tyydyin höystämään burgereita vain pienellä majoneesitujauksella. Hyviä makuja on turha sekoittaa liian montaa kerrallaan! Summa summarum... Itse tehdyt hampurilaiset ovat pop.

Välissä myös itsekasvatetun pinaatin ensimmäisiä lehtiä,
joita juuri ja juuri raaskin näin varhain verottaa.

Välimeren kanahampurilaiset

Hampurilaissämpylät (noin 4 kpl)
Muunnelma Voisilmäpeliä-blogin ohjeesta.

1 dl vettä
1 tl kuivahiivaa
1 rkl sokeria

1 muna
3 dl vehnäjauhoja
1 dl grahamjauhoja
3/4 tl suolaa
1.5 rkl margariinia
(seesaminsiemeniä)

Lämmitä vesi ja sekoita siihen kuivahiiva sekä sokeri. Anna seistä 5 minuuttia.

Nypi jauhot ja suola margariinin kanssa murumaiseksi seokseksi, mutta jätä vajaa puoli desiä jauhoista vaivaamisvaiheeseen. Lisää neste-hiivaliemi jauho-margariiniseokseen, ja sekoita joukkoon myös vatkattu kananmuna. Vaivaa sitten taikinaa pöytätasolla loppujauhoja apuna käyttäen 10 minuutin ajan. Anna taikinan kohota liinan alla 1.5 tuntia.

Leivo taikina pyöreiksi sämpylöiksi leivinpaperin päälle, ja anna kohota vielä toiset 1.5 tuntia liinan alla. Askartele halutessasi foliosta renkaat sämpylöiden reunoille kohoamisen loppuvaihetta ja paistamista varten. Voitele sämpylät kohotuksen jälkeen vedellä ja ripottele päälle seesaminsiemeniä. Paista uunin keskitasolla
200 asteessa 10-15 minuuttia. Laita paistamisen ajaksi uunin alatasolle uunipelti, ja siihen muutama desi vettä.

Broilerinjauhelihapihvit
(noin 8 pihviä)

400 g broilerin jauhelihaa
100 g maissia
100 g tomaattipyrettä
2 munaa
1 rkl oreganoa
0.5 tl valkosipulijauhetta
0.5 tl suolaa
0.5 tl pippuria

Sekoita ainekset keskenään, muotoile pihveiksi ja paista pannulla tai 225-asteisessa uunissa 20-30 minuuttia. Pihveistä saat tasapaksut kun muotoilet keskiosan hieman reunoja ohuemmaksi, kypsyessään pihvi kutistuu ja keskiosa kohoaa hieman.

Kolme normikokoista ja kaksi minipurilaista.
Plus piilossa se yksi "sokeripulla", musta lammas.

Homemade burger buns

In my opinion, the two most essential things regarding perfect hamburger buns are sesame seeds and the right kind of shape. Of course you need to get the right taste, color and structure too, but in order to get hamburger buns instead of plain regular rolls, you definitely need sesame seeds and a bit of tin foil.

I filled my burgers with lettuce, mayo and homemade chicken patties. Yummies!

Hamburger buns (4 pieces)
Adapted from the Finnish blog Voisilmäpeliä, where the recipe in turn was an adaptation from the New York Times...

1 dl water
1 tsp dried yeast
1 tbs sugar

1 egg
3 dl wheat flour
1 dl graham flour
3/4 tsp salt
1.5 tbs margarine
(sesame seeds)

Heat the water up and add yeast and sugar. Mix and leave to rest for 5 minutes.

Process margarine together with salt and flour into small crumbs. Whisk the egg. Add all moist ingredients into the crumb mixture and mix thoroughly. Knead the dough well for 10 minutes and then cover with a kitchen towel and leave to rest for 1.5 hours.

Form the dough into buns and let rise under the kitchen towel for another 1.5 hours. If you want perfectly shaped hamburger buns, use tin foil to make ring-shaped forms around the buns. Place the tin foil rings, brush the buns with water and sprinkle sesame seeds on them. Heat the oven to 200 C degrees and place a tray with 3 dl of water on it on the bottom self. Bake for about 10-15 minutes.

17.5.2011

Lempeän mehevä ja kevyt banaanileipä

Banaanileipä on ollut tuloillaan jo kauan, mutta hommassa tahtoo aina käydä niin, että koska banaaneja tulee ruskettaa eli kypsyttää eli makeuttaa tätä varten niin pitkään kuin tohtii, iskee jossain vaiheessa aina mukamas pakottava tarve popsia banskut sellaisenaan. Ja leivän tekoon on turha ryhtyä, jos ruskeapilkullisessa kypsyydessä tertusta on enää yksi kaveri jäljellä...

Piece of cake... I mean, bread... ;)

No, kerrankin oli tarpeeksi iso terttu, ja sain pantattua 3 banskua reilusti kypsän ja makean puolelle. Siispä leipomaan! Jätin soseeksi muussattuun banaaniin pieniä palasia ja nämä sattumat mehustavat muutoinkin maukasta banaanileipää eli -kakkua entisestään. Rakennetta ja mehukkuutta tuovat myös kananmunat, ja nostatusaineena omassa reseptissäni on leivinjauhe. Sokeria ei vaniljasokerin ja banaanien makeuden lisäksi tarvita lainkaan. Mausteina inkivääriä ja kanelia, ja mikäli haluat, kannattaa leipää höystää vielä rouhituilla pähkinöillä. Itselläni oli pussin pohjalla enää vajaa 25 g pekaanipähkinöitä jäljellä, joten sekoitin ne vasta taikinan viimeiseen neljännekseen, jonka sitten taputtelin vuoan toiseen reunaan. Vaikkei pähkinöitä laittaisikaan taikinaan, kannattaa asetella muutama leivän pintaan. Pinnassa paahtuneet pekaanipähkinät nimittäin maistuivat aivan taivaallisille. Taikina on muuten sen verran jämäkkää, että isommassakin leipävuoassa paistaen saat kyllä korkean leivän jakamalla vuoan sopivasta kohdasta kerroksittain taitellun folionpalan avulla. Ja nämä voisi varmasti paistaa muffineinakin paistoaikaa lyhentäen.

Laskinpa tälle leivonnaiselle myös ravintosisällön, koko satsi sisältää energiaa noin 1 270 kcal. Nice to know. Ravintoarvolaskurit ovat vähän kuin askel-, syke-, matka- tai lämpömittarit... pieni kikkailu ja mittailu on hauskaa. Tai ehkä se on vaan tämä insinööritaustan aiheuttama rasite? Kätevän laskurin tarjoaa joka tapauksessa esimerkiksi Yhteishyvä Ruoka.


Banaanileipä / banaanikakku
(noin 1 270 kcal, pähkinöitä huomioimatta)

3 banaania
2 munaa

0.5 tl suolaa
1 tl inkivääriä
2 tl kanelia
2 tl vaniljasokeria
2 tl leivinjauhetta
2 dl vehnäjauhoja
1 dl grahamjauhoja
1 dl kaurahiutaleita
(50-100 g pekaani- tai muita pähkinöitä)

Muusaa banaanit, jätä silti ihmeessä joukkoon meheviä sattumia. Vatkaa banaanisoseen joukkoon munat. Sekoita sitten toisessa astiassa keskenään kuivat aineet (sekä rouhitut pähkinät) ja kääntele ne sitten banaani-munaseokseen. Kaada öljyttyyn (leipä)vuokaan ja paista 175 asteessa 40-45 minuuttia. Varmista kypsyys hammastikun avulla.

14.5.2011

Paahdebataatit ja -perunat

Uunissa paistettujen ja paahdettujen kasvisten kanssa häslääminen jatkuu vielä keväälläkin. Nyt virittelin perunaa kahdella tapaa: provencen yrttisekoituksella normiperunaa maustaen sekä kanelin, kardemumman ja pekaanipähkinän kanssa bataattia höystäen. Bataatti on todellakin englanninkielisen nimensä sweet potato veroinen, ja tämä makea peruna esiintyi todella edukseen näiden maustamisien kanssa. Ja uunissa paahtuneet pekaanipähkinänpalaset... ne vasta hyviä olivatkin!

Ja eikun uuniin!

Makeaa ja suolaista perunaa

bataattia
kanelia
kardemummaa
oliiviöljyä
suolaa
pekaanipähkinöitä

kiinteitä perunoita
provencen yrtit -maustesekoitusta
oliiviöljyä
suolaa

Viipaloi tai lohko hyvin pestyt bataatit ja perunat, mieluiten kuorineen. Peruna kypsyy bataattia hitaammin, joten se saa mieluusti olla pienempinä tai ohuempina paloina. Pirskottele molempien päälle oliiviöljyä ja suolaa. Mausta bataatit kanelilla, kardemummalla ja rouhituilla pekaanipähkinöillä. Perunoihin taas pyöritellään provencen yrttejä. Asettele uuninpellille ja paista 225 asteessa 20-25 minuuttia. Halutessasi käännä välillä.

Mums, tajuttoman hyvää...

Korealaista eväsruokaa: MMMBop, eikun Kimbap

Mikäs siinä on, että juuri kun olin ajatellut esitellä blogissani useimmille varmaankin tuntemattoman korealaisen ruokalajin, kimbapin, ehtii Helsingin Sanomat julkaisemaan jutun täsmälleen samasta aiheesta. Meitsi siis askarteli omat kimbapinsa keskiviikkona, ja Hesari julkaisi oman ohjeensa torstaina. Telepatiaa?

Tonnikalatäytteiset kimbapit kahdella tapaa.

Hayleyn keittiössä valmistuneet kimbapit olivat kuitenkin pääasiassa mallia triangle kimbap, joita siis päädyin valmistamaan, kun jokusen vuoden takaisen Soulin matkan nostalgiafiilikset valtasivat mielen. Etelä-Korean ruokakokemukset ovat muuten olleet isossa roolissa ruokakulttuurikiinnostuksessani. Mutta asiaan... Soulissa maistoin kolmion mallisia, merilevään kääräistyjä kimbapeja. Leväarkin täytteenä voi olla seesamöljyllä maustetun riisin lisäksi lähes mitä vain, oma suosikkini oli tulisen mausteinen katkarapuversio. Ehkä parasta maistamaani pikaruokaa, olisinkin halunnut pakata näitä kotiinpaluun hetkellä matkalaukun täyteen...

Suomiversio triangle kimbapista kääräistään kätevästi sushihyllyn noriarkkiinkin. Sitten vain puuroriisit kiehumaan, seesamöljyä sekaan, ja täytteeksi vaikkapa maustettua tonnikalaa. Tässä linkki perinpohjaiseen ohjeeseen. Mitään muotteja tai hassuttelumuoveilla varustettuja leväarkkeja ei toki tarvita. Mutta täytyy sanoa, että Etelä-Korean marketeista ja kioskeilta ostetuista kolmiokimbapeista tuttu paketointi ja erityisesti tuo avausmekanismi ovat kyllä tyypillisen aasialainen ja nerokkaan toimiva ratkaisu. :D

Häikäisee! Kääräisyä vaille valmista.

10.5.2011

Tiikerivanukas

Vaniljakiisseliä tai -vanukasta sellaisenaan ja kaakojauheen kanssa. Kerroksittain koottuna tietysti. ;) Yhden annoksen tein myös kardemummalla maustaen, NAM! Siinäpä uusi suosikki. Ohjeen perusvaniljakiisseliin olenkin kirjoitellut jo aiemmin, ja se on bongattu Herkku & Koukku -blogista.

Raitaramppu.

8.5.2011

Toukokuun toinen sunnuntai... Äitienpäivä

Saatiinpa kauniin aurinkoinen päivä äitien hemmotteluun. Loistava hetki muistuttaa äitiä siitä, ettei se kaikki huolenpito, lämpö sekä vuosien saatossa edelleenvälitetty oppi ole suinkaan jäänyt huomaamatta. Päinvastoin.

Viettäkää omanlaistanne Äitienpäivää! :)

Kymppisuoritus: pekaanikuorrutteiset broilerit

Paistan broilerinfileet yleensä pannulla, mutta nyt oli kaksi hyvää syytä lämmittää lieden sijaan uuni. Ensinnäkin tarkoituksena oli tehdä pähkinäkuorrutteisia filepihvejä, ja arvelin rouheisen päällisen pysyvän paremmin matkassa mukana uunissa leväten kuin pannulla sohien. Toinen puoltava seikka oli se, että myös jälkiruoka vaati uunissa paistamista, eikä uunia siis tarvinnut lämmittää vain ja ainoastaan muutamaa broiskupalaa varten. Ja tulipa muuten mehevät broileripihvit!

Pekaanipähkinäkuorrutteiset broilerinfileet uunissa lämmitettyjen
tomaattien sekä vihanneskrassilla tuunatun perunasalaatin kera.

Kuorrutteen pääroolissa siis pekaanipähkinä, ja olennaisessa sivuroolissa (engl. supporting actor on muuten paljon kuvaavampi termi, kun taas suomennoksesta välittyy harhaanjohtavan vähättelevä sävy) appelsiinin kuoriraasteen sitrusöljy. Onnittelen itseäni siitä, että maltoin käydä kaupassa ennen kokkailua, sillä vaikka muut aineet jo löytyivät kaapeista, olisi annos jäänyt kauppareissutta ilman appelsiinin ihania aromeja. Tuoksu ja maku olivat taivaalliset. Ja ylipäänsä kuorrutetut fileet olivat mielestäni aika juhlavan näköisiä, ja kävisivät siten loistavasti vieraillekin tarjottavaksi. Kokeilkaa ja varioikaa!


Pekaanibroileri

400 g (3 kpl) broilerin rintafileitä (au naturel)
1 dl pekaanipähkinöitä
1 appelsiinin kuori
2 rkl korppujauhoja
1 rkl kuivattua persiljaa
0.5 tl paprikajauhetta
3 pientä cayennepippuria murskattuna (tai hieman chilijauhetta tms.)
1 mm suolaa
1 mm mustapippuria
1 muna

Hienonna pekaanipähkinät leikkuulaudalla ja sekoita sitten joukkoon raastettu appelsiinin kuori, korppujauhot sekä mausteet. Riko muna syvälle lautaselle ja vatkaa haarukan avulla vesitilkan kanssa sekaisin. Kastele broilerinfileet huolellisesti kananmunassa ja pyörittele sitten pähkinäkuorrutteessa. Asettele leivinpaperilla vuorattuun uunivuokaan ja paista 200 asteessa 20 minuuttia.

5.5.2011

Mitä isot edellä... Parsaa hollandaise

Juu-u, kevät on ja parsaa pitää saada. Hollandaise-kastikkeen kanssa tarjoiltu vihreä parsa onkin klassikkoruoka, joka on nähty tänäkin keväänä monen monituisessa blogissa. Kastiketta en kuitenkaan viitsinyt tehdä itse, ja olin kyllä kaupan versioon todella tyytyväinen. Tyytyväinen olin myös hyvälaatuiseen ja silti edulliseen parsanippuuni, ei vaatinut edes kuorimista ja varsien tyvissäkään ei ollut paljoa napsimista. Kannattaakin aina tsekata tarkkaan mitä varsille kääreen peitossa kuuluu!

Parsaa hollandaise-kastikkeella,
koristeluun terttutomaatteja ja vihanneskrassia.

Keitetty parsa

500 g parsaa
2 tl suolaa
2 palaa sokeria

Kuori valkea parsa aina, vihreä vain, jos kuori tuntuu paksulta ja puiselta. Napsauta varren tyvestä kuiva osa pois... parsa tietää itse parhaan katkeamiskohdan. Kuumenna isossa kattilassa runsaasti vettä (noin 2 l) ja lisää siihen suola ja sokeri. Lisää parsat kiehuvaan veteen. Valmista on, kun veitsen kärki uppoaa juuri ja juuri, eli vihreän parsan kanssa kannattaa alkaa skarpata jo reilun 5 minuutin kiehunnan jälkeen. Valkea parsa ottaa kauemmin, yleensä päälle 10 minuuttia. Tarjoile vaikkapa hollandaise-kastikkeen kera.

3.5.2011

Piquenique: Broileri-tomaattipiirakka

Vappubrunssilla eli Ulliksen Piqueniquellä kannoin korteni kekoon tekaisemalla tutun reseptin pohjalta broilerilla ja tomaatilla täytetyn, välimerellisiin yrtteihin makumaailmaltaan nojaavan suolaisen piirakan. Vilpoisaa oli, mutta alkuvaiheessa ehti nauttimaan hetken auringostakin.


Tässä esitettävä piirakkapohja on minusta todella toimiva, grahamjauhojen sekä kaurahiutaleiden avulla pohja saa hyvän suutuntuman ja ravintosisältökin painottuu oikeaan suuntaan. Rasvaisen valkeista jauhoista tehdyn taikinan sijaan rapea ja herkullinen pohja kohtuullisella rasvamäärällä.

Ennen paistamista. Koonsa puolesta kirsikka- ja
normitomaattien välimaastoon jäävät maukkaat terttutomaatit
sopivat piiraaseen kuin nenä päähän.

Yrttinen broileri-tomaattipiirakka

Pohja
100 g margariinia
2 dl vehnäjauhoja
1 dl grahamjauhoja
1 dl kaurahiutaleita
3 mm suolaa
max 1 dl kylmää vettä

Mittaa jauhot, kaurahiutaleet ja suola kulhoon, ja heitä margariini joukkoon nokareina. Nypi ja puristele rasva jauhoseokseen. Lisää murumaiseen massaan kylmää vettä kunnes saat sen pysymään koossa kuten taikinan kuuluu. Kääräise taikina muoviin ja heitä jääkaappiin täytteen teon ajaksi tai vaikka pakkaseen leivontapäivää odottelemaan (säilyy siellä loistavasti).

Täyte
300 g (yrttimauste)marinoituja broilerinsuikaleita
1 tl paprikajauhetta
1 tl provencen yrttisekoitusta
1 mm valkosipulijauhetta
pieniä tomaatteja siivutettuna
3 munaa
1 tlk kermaviiliä
pippuria
100 g juustoraastetta

Ruskista broilerinsuikaleet. Vispaa munat ja kermaviili sekaisin, lisää sitten joukkoon mausteet ja juustoraasteeste.

Kaulitse taikina levyksi (muovikelmun välissä) ja asettele piirakkavuokaan. Levitä broileripalaset taikinapedille ja kaada muna-kermaviiliseos tasaisesti niiden niskaan. Asettele tomaattisiivut piiraan pinnalle ja ripottele vielä halutessasi hieman juustoraasteetta pinnalle väriä antamaan. Paista 200-asteisen uunin alatasolla 30-40 minuuttia niin, että pinta saa hyvän värin.