9.1.2011

Nyt otti ohrakyrsä!

Leipäseikkailut jatkuvat ohraisesti. Mutta vain kirjaimellisesti ottaen, ei vertauskuvallisesti. Uuniin tuupattiin nimittäin ohraleipää. Ja nyt jätin vaihteen vuoksi leipämausteet pois, saapahan maistettua nimenomaan ohran tuomaa makua. Leivät leivoin ikäänkuin patongin ja limpun välimuodoksi. Noista hieman perusvuokaleipää pienemmistä pitkulapötköistä on hyvä leikata pieniä söpöjä leipäsiivuja. Niin, ja se maku. Ohraleivästä tuli lempeän maukasta ja oikein pehmeää sisältä. Maistui taivaalliselle muun muassa chilituorejuustolla voideltuna, kurpitsasosekeiton kanssa nautittuna!

Resepti on sekoitus omista hyviksi todetuista perusnikseistä ja mallia on otettu myös Ei makeaa mahan täydeltä -blogin maukkaasta ohraleivästä.

Ohrakyrsä ja sen velipuoli.


Leivänpäälliseksi vielä monsieur Korpelan pohdintaa otsikon sanontaan liittyen (Lähde: Jukka K. Korpelan Nykyajan kielenopas: Vertausten voima ja vaarat):
Useimmille ihmisille ei ilmaisu ”nyt otti ohraleipä” ole mitenkään havainnollinen, vaikka sana ”ohraleipä” on sinänsä tuttu. Ohraleipä on monille nykysuomalaisille pikemminkin kiinnostava erikoisuus, jota maistellaan, kuin vähempiarvoisena pidetystä rehuviljasta tehty leipä, johon jouduttiin turvautumaan, kun ei ollut ruista.

Viiltäjä-Jack kävi taas kylässä.
Pintaviiltojen teko on vaan todella viihdyttävää...

Ohraleipä 2 limppua

2 dl ohrajauhoja
1-2 tl suolaa
4 dl kiehuvaa vettä

1 dl kädenlämpöistä vettä
1 ps kuivahiivaa (25 g hiivaa)
2 rkl sokeria
noin 5-6 dl venhäjauhoja

Kiehauta vesi ja sekoita suolan ja ohrajauhojen joukkoon. Peitä kulho liinalla ja anna taikinan hengailla kädenlämpöiseksi tai huoneenlämpöiseksi asti jäähtyen.

Sekoita kuivahiiva jauhoihin tai liuota tuorehiiva lämpimään veteen, ja sekoita taikinaan. Lisää loput ainekset ja alusta taikina tasaiseksi. Kohota kaksinkertaiseksi. Leivo kahdeksi limpuksi, pistele reikiä tai viillä pintaan pari viiltoa. Voitele halutessasi vedellä. Paista 200-asteisessa uunissa noin 40 minuuttia.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti