31.10.2010

Inget fel med falafel

Useammalta taholta olen kuullut kehuja kuivatuotteina myytävistä falafel-aineksista. Vakiokaupastanikin falafel-paketti löytyi, joten eikun kokeilemaan, tykkäänhän kikhernepyöryköistä.

Falafel-pakkaus ja vielä paistamattomat pikkufalafelit pyöriteltyinä.

Paketin ainesosaluettelo on lyhyt, eikä se sisällä yhtään epäilyttävää mainintaa. Kyseisellä brändillä on myös vähintäänkin hyvät aikeet, siitä kertoo merkintä "all natural".

Falafelit kikherneestä (ennen paistamista).

Falafelien valmistaminen on helppoa. Aineksiin vain lisätään vettä ja sitten annetaan seoksen olla omillaan tunnin verran. Sitten paistetaan pannulla. Ohjeissa käskettiin upottaa pyörykät öljyyn paistaessa, mutta itse paistoin normaalien lihapullien tapaan. Ja tein oikein pikkuisia pyöryköitä.

Tarjoiluehdotus à la Hayley: falafeleja, omenaa, salaattia ja dippiä.
Onpa muuten värit toistuneet tässä tummana...

Falafelit tarjoilin kevyenä ateriana salaatin, omenalohkojen ja hedelmäisen dipin kanssa (Pirkka). Hyvältä maistui, falafelit kaipasivat seurakseen jotakin kastiketta, ja dippi ajoi asian mainiosti.

30.10.2010

Päivä ruokamessuilla

Kuten "muutama muukin" ruoan ystävä, käväisi Hayley tänään Viini, ruoka & hyvä elämä -messuilla. Käväisi ja käväisi, aika monta tuntia ehti kyllä paikan päällä vierähtää. Messut muuten jatkuvat vielä huomiseen, joten Matti Myöhäinenkin ehtii vielä hyvin mukaan.

Messuilla oli jos minkämoista kojua ja esittelijää: juustoja, suklaita, leipiä, hilloja, kahveja, reseptikirjoja, keittiötarvikkeita, yrtinkasvatusvirityksiä... Paljon mielenkiintoista nähtävää, kuultavaa ja maistettavaakin. Parasta antia allekirjoittaneen mielestä olivat kuitenkin tunnin välein järjestetyt näytöskeittiön show-numerot. Näytöskeittiössä isännöi Kari Aihinen, ja kokkailijoina lauantaina olivat muun muassa Farangin Tomi Björck ja Matti Wikberg, Sara La Fountain ja Hans Välimäki.

Sielu lämpesi ennen kaikkea huippusöpöjen Farangin poikien sekä iloisesti esiintyneen Sara La Fountainin kokkailuista. Meno oli rentoa, osaavaa ja viihdyttävää seurata. Ja annoksista riitti lopuksi yleisön maisteltavaksikin. NAM!

Sara loihti muun muassa marjaisaa passionhedelmällä höystettyä pavlovaa.
Tätä pääsin itsekin maistamaan, njam.


Iloinen kokkityttö Sara La Fountain.
Nimmarijono oli mahtava.

Ihmeempään kulutusjuhlaan en sortunut, tuliaisiksi tarttui tuoksuvia teelaatuja alati piemeneviin iltoihin, sekä chilisalmiakkia. Oh yeah, mikä mukava potku noissa namuissa.

Joku tykkää maustetusta teestä.


Erilaisempia namuja.


Esillepano à la Pekka Terävä.


Mitä mitä?
Ei kummempaa kuin jäätelön valmistusta hiilihappojään avulla.
Näin minäkin kotona aina tästä lähtien...

28.10.2010

Pikahupailua - Piparijuustokakkuset kupeissa

Kauhistutte varmaan, mutta täällä valmistaudutaan jo talvisesonkiin. Tosin puolivahingon ja hetken mielijohteen seurauksena, ei niinkään täydessä ymmärryksessä... Oli vaan pakko testata ennenkuin esimerkiksi vieraille uskaltaa tarjota pikkujouluissa.


En edes kehtaa selittää enempää, mutta lyhykäisyydessään homma sujui näin: Reseptinä Saara Törmän Piparinen juustokakku. Puolitetaan resepti, skipataan pohja, tuunataan inkiväärillä. Paistetaan kahdessa pikkukupposessa. Maistellaan hurmiossa. Kuvauskin unohdetaan ja akutkin saadaan tapettua välittömästi kamerasta kuvausasian muistuessa...

Tätä uudestaan, pitkän kaavan mukaan. Siis kunhan sesonki koittaa. ;)

Inkivääriäkin olla pitää.
Kuva ennen uunissa paistamista.


Kenen piti tästäkin rouhaista ennen kuvaamista?

25.10.2010

Kuminaisen kuminainen vuokaleipä

Kumina on minulle tuttu maku lähinnä joistakin juustoista. Ja joskus muistan syöneeni jotakin todella pahanmakuista kuminalla maustettua ruisleipää. Niin, ja tietystikin alunperin kumina ja Hayley tutustuivat peruskoulun ala-asteen sanelutehtävien lomassa... Kumina oli jostakin syystä opettajan suosikkisana näissä äidinkielen saneluharjoituksissa. Pikku-Hayleylla tosin ei ollut hajuakaan siitä, mitä kumina mahtoi olla...


Oma leipä maistuu parhaalta ilman leikkeleitä.
Erityisesti iltapalaksi tanssitreenien jälkeen, teen kanssa.

Mutta nyt asiaan. Leipävuoan hankittuani en ole ostanut kertaakaan kaupan leipää, ja uudenlaisia makuja etsiessä maustehyllystä tarttui matkaan tämä pahamaineinen kumina. Ja sitä roiskittiin taas varsin rukiiseen vuokaleipääni. Vasta ostopäätöksen jälkeen muistin, etten oikeastaan pidä kuminan mausta erityisemmin, mutta no joo, nyt taidankin tykätä. Olette ehkä huomanneet saman, että innolla ja rakkaudella valmistetut ruoat ja leivonnaiset jotenkin maistuvat aina hyvälle... Näin kävi tässäkin.

Herkullinen suupala.

Leipä hyppäsi siis uuteen kiertoilmauuniini ja paistamisaika taisi mennä todella nappiin. Leivän mehevyys on aivan omaa luokkaansa, sisus on ilmeiseisesti juuri ja juuri kypsynyt, eikä ehtinyt alkaa lainkaan kuivumaan uunissa. Nammmmmmmm... Resepti on johdannainen fenkoli-olutleivän ohjeesta. Kuminaleipä on kuin fenkolileivän raitis maalaisserkku. ;)

Huomatkaa myös uuden kämpän uusi matto.

Kuminaleipä (1 vuokaleipä)

4 dl vettä
1 ps kuivahiivaa (25 g hiivaa)
1 tl suolaa
1 rkl sokeria
1 rkl kuminaa
4 dl ruisjauhoja
5 dl vehnäjauhoja
2 rkl ruokaöljyä

Lämmitä vesi kädenlämpöiseksi ja lisää hiiva tai jos käytät kuivahiiva, lisää se jauhoon sekoitettuna. Lisää muut ainekset reseptin järjestyksessä. Kohota kaksinkertaiseksi, pyörittele pitkulaisen leivän muotoon ja laita leipävuokaan. Kohota vielä vuoan kokoiseksi. Voitele vedellä, koristele esim. kuminansiemenillä tai ruishiutaleilla ja viilloilla, ja paista 200 asteessa uunin alatasolla noin 30 minuuttia.

Ja nuo huitulat ovat nyt siis sitä kuuluisaa kuminaa.

24.10.2010

Hei, Karjalasta Hayleyn minä löysin - Karjalanpaistia

Muuttorytinä alkaa olla voiton puolella, ja uusi keittiö on päästy korkkaamaan. Ensimmäiset kokkailut menivät kyllä puuroksi. Aamupuuroksi nimittäin, ja oikein hyvin sillä aamut on saatu täällä käynnistymäänkin. :)

Uudessa keittiössä tapahtuu jo.

No, ensimmäiseksi ruokakokkaukseksi valikoitui perinteinen karjalanpaisti, kun kerrankin oli hyvän näköisiä lihoja hyvään hintaan. Uusi uunini on muuten kiertoilmauuni, katsotaan millaisia uusia kujeita sen kanssa kaveeraaminen tulee vaatimaan. Karjalanpaistin kypsyttely sujui ainakin mukavasti, uunin ajastin piti huolta sopivasta kypsymisajastakin! Tein ruuan ilman perunaa, jonka siis korvasin käyttämällä reilun määrän porkkanaa ja sipulia, ja tarjoamalla ruuan seurana omatekoista leipää (siitä enemmän seuraavassa postauksessa).

Ihanaa syysruokaa.

Karjalanpaisti

700 g karjalanpaistilihoja
4 isoa porkkanaa
3 sipulia
10 maustepippuria
2 laakerinlehteä
2 tl suolaa
vettä

Pilko 2 porkkanaa ja sipulit uunipataan lihojen seuraksi. Lisää myös pippurit, laakerinlehdet ja suola. Kaada vettä vain sen verran, että ainekset ovat melkein nesteen peitossa. Kypsennä 200-asteisessa uunissa noin 2 tuntia. Nestepinnan päälle jäävien ainesten saadessa väriä voi sekoittaa kerran tai pari, ja loppuvaiheessa voi padan peittää kannellakin. Viimeiset kaksi porkkanaa lisätään vasta viimeisiksi puoleksi tunniksi, jotta säilyisivät kiinteämpinä, mutta toki ne voi kaikki laittaa heti alkuvaiheessakin.

21.10.2010

Omppu-pu-pu-puput

Joskus aikaa sitten törmäsin jotakin ulkomaalaista ruokablogia selaillessani tämäntyyppisiin omenalohkoista taiteiltuihin jänöjusseihin. Syyssesongin suomalaisten omppujen saapuessa kauppaan, idea palautui mieleen. Ja kotimaisia omppuja tähän nimenomaan tarvitaankin, jotta kuoret voi syödä.

Omenainen Pupu Tupuna.

Toteutus on yksinkertainen. Omena lohkotaan kahdeksaan osaan ja siemenkotaa poistettaessa sisäkulmaa tasoitetaan veitsellä ihan sen verran, että lohko pysyy pystyssä. Sitten viillot omenan kuoren pintaan V-kirjaimen muodossa. Lopuksi vielä liu'utetaan hedelmäveistä kuoren alla siten, että suippo kolmionmuotoinen pala kuorta irtoaa ja omppupupun "korvat pääsevät irti".

Pupukolmikko.

Nämä omppujänöset ovat varmasti hauska väli- tai iltapala lapsiperheessä. Ja varmasti ilahduttavat huumorimielelle vähän vanhemmatkin. ;) Käyvät varmasti myös esim. voileipäkakun päälle, näitähän voi tehdä vaikka minkä kokoisina. Näppärä askartelee varmasti silmätkin. Parhaiten tällaiseen askarteluun sopivat, kuten jo todettua, kotimaiset omput. Värikäs kuori on myös plussaa!

Jänölauma.

16.10.2010

Valtakunnallinen leivontapäivä: briljantit broiskupasteijat

Viimeinen "kaappientyhjennysruoka"! Pakkasen viimeiset, hävitettävät aarteet olivat pussilliset herne-maissi-paprikaa ja pinaattia sekä lehtitaikinapaketti. Kuivakaapissa taas vuoroaan odotteli puuroriisin pussinpohjat. Joulutorttuja kun ei ihan vielä lokakuussa kehtaa leipoa, yksi ynnä yksi johti tietysti suolaisiin pasteijoihin. Jauhelihan sijaan ostin broilerin fileesuikaleita, jotka päätyivät myös näihin erittäin herkullisiksi osoittautuneisiin pasteijoihin.


Summa summarum: lehtitaikinapasteijat broileri-herne-maissi-paprika-pinaatti-riisi-ohra-täytteellä. Muutaman pasteijan tein myös ihan vain kasvisliemessä keitetyllä ohra-riisi-seoksella täyttäen. Hyviä nekin, nam!

Niin, ja melkein pääsi unohtumaan... Viihtyisää valtakunnallista leivontapäivää kaikille! :) Toivottavasti mahdollisimman monessa kodissa päästään haistelemaan herkullisia tuoksuja yhtälailla suolaisten ja makeiden leivonnaisten kypsyessä uuneissa.


Broileripasteijat

1 pkt lehti- tai torttutaikinaa

riisiä tai ohrasuurimoita (laitoin 50-50)
kasvisliemikuutio

broilerin suikaleita (käytin jyväbroilerin mausteisia fileesuikaleita)
1 ps herne-maissi-paprika
pakastepinaattia (hieman vajaa pussi)

1 kananmuna

Ota taikinalevyt sulamaan. Keitä riisi tai ohra kasvisliemikuutiolla (puolikaskin voi riittää) maustetussa keitinvedessä. Paista broilerisuikaleet, pilko niitä lastalla vielä pienemmiksi ja lisää joukkoon myös herne-maissi-paprika ja pinaatti. Kippaa paistinpannun sisältö riisi-ohra-seoksen joukkoon, kun molemmat ovat valmiita, ja jäähdytä hetki.

Jäähtymisen aikana voit työstää lehtitaikinalevyjä. Leikkaa ne kolmeen (tai kahteen) osaan ja kaulitse hieman ohuemmiksi. Sekoita nyt kananmuna täyteseoksen joukkoon, ja lusikoi täyte taikinalevyjen päälle. Taittele levyt haluttuun muotoon ja nipistele päät yhteen. Tee pasteijoiden pintaan viiltoja tai pistoja terävällä veitsellä. Paista 225-asteisen uunin keskitasossa 10-15 min.

15.10.2010

Omenatartelette rahkalla ja kanelisilla taka-ajatuksilla

Pakkasessa oli vielä pieni erä luumutartelettien pohjataikinaa. Juuri sen verran, että siitä sai taiteiltua kaksi pikkuista jälkkäripiirasta.

Tältä näyttää ennen uunitusta.

Kanelinmakuisen pohjan (om nom nom) täytteeksi keksin syksyiset omenat (lobo) ja rahkaa. Mielestäni piirakkapohjan maustaminen on todella hyvä idea, esimerkiksi tämä luumun ja nyt omenan kanssa kokeiltu kikka on toimiva. Suolaisissakin piiraissa voisi varmasti hyödyntää pohjan maustamisajatusta. Ehkä paprika- tai valkosipulijauhetta taikinaan...

Arvatkaapa kuka pitää taikinan kaulimisesta,
painelusta ja kuvioinnistakin...? ;)

Alkuperäisestä luumutartelettesta poiketen en nyt esipaistanut pelkkiä piiraspohjia. Pohja säilyi siten pehmeämpänä. Makuasiahan se on, rapsakammassa esipaistetussa pohjassa on siinäkin omat hyvät puolensa. Piiraat sai muuten irtoamaan vuoistaankin rikkoutumatta, vaikka en oikeastaan ajatellut niitä irroittaa (enkä siis esim. voidellut vuokia).

Ennen ja jälkeen paistamisen.

Omena-rahkapiirakka

Makea piiraspohja (oma valinta luumutartelette)

omenoita (kotimaisia)
1 prk maitorahkaa
1 muna
sokeria (ja kanelia) maun ja omenien hapokkuuden mukaan

Valmista piirakkataikina, kaulitse ja painele vuokaan (vuokiin). Sekoita rahka, muna ja mausteet, ja kaada sitten pohjan päälle. Siivuta omenat, kuorineen mikäli ovat kotimaisia. Asettele ne rahkaseoksen päälle. Paista 200 asteessa kunnes näyttää kypsältä, koon mukaan voi mennä puolen tunnin molemmin puolin.

Tämä ruma kuva vain, jotta irroiteutkin tarteletit pääsisivät julki.

10.10.2010

Pumpulia vatsallesi - pellavainen uuniriisipuuro

Joulunaika ei ole suinkaan mikään edellytys riisipuuron tekemiselle! Ja tämänkin maitopohjaisen puuron voi tehdä vaivattomasti uunissa ilman huolta liedellä pohjaan palavasta maidosta. Puuron hautuminen toki ottaa oman aikansa, mutta ihmeempiä vahtimisia ei tarvita, vain pari sekoituskertaa riittää.

Pellavainen uuniriisipuuro.

Sekoitin perusriisipuuroon pellavansiemeniä, ja pitkän haudutuksen ja pellavaisen elementin tuloksena saatiin ihanan pehmeä puuro. Pehmeä sekä maun että koostumuksen muodossa. Todella rauhoittava puuro syysaamuihin tai iltoihin. :)

Pellavainen uuniriisipuuro (4 annosta)

2 dl puuroriisiä
1 l maitoa
0.5 tl suolaa
0.5 dl pellavansiemeniä

Mittaa kaikki ainekset uuninkestävään astiaan ja kypsytä 1.5 h 175-asteisessa uunissa välillä sekoittaen.

9.10.2010

Sipulinen kantarellipiiras

Hayleyn keittiössä valmistaudutaan lähestyvään muuttoon hankkiutumalla eroon mahdollisimman monista (erityisesti jo avatuista) pusseista ja purnukoista. Kuivakaapit ja pakastin eivät silti tunnu kevenevän halutussa tahdissa, mutta yritetty on. Inventaariotyhjennys on johtanut muutamiin ei-niin-intuitiivisiin ainesosayhdistelmiin... vai mitä voi sanoa pekonissa paistetuista kidneypavuista punaviinikastikkeessa tarjoiltuna spagetin kera? Pari henkistä lukkoa piti aukaista ennen kuin suu saatiin auki, mutta yhdistelmä oli niin järjetön, että se osoittautuikin itseasissa varsin maistuvaksi muonaksi (no hei, joo, siinä on pekonia).

Sipuli-kantarellipiiras.

Jauhopussien jämät saatiin tuhottua kantarellipiirakan pohjaan. Taikinan raapaisin siis parista desistä ruisjauhoja ja desistä normivehnäjauhoja. Pari ruokalusikallista pellavansiemeniä vielä sekaan, ja ehkä 50 g margariinia. Vettä taikinamassa vaati noin 0.75 desiä, mutta vasta tässä vaiheessa tajusin, että suolaakin voisi ehkä laittaa. No, vähän myöhäistä se siinä kohtaa oli. Tällä pohjareseptillä ei kyllä leivontakisoja voiteta, enkä siksi kirjoita tarkkoja mittoja ja ohjeita. Jauhot saatiin kulutettua loppuun ja lopputulos oli vaikeasta kaulittavuudesta huolimatta syötävää. :D


Käyttämäni kantarellit ovat tämänsyksyisiä, mutta jouduin käyttämään ne pakastimen kautta, koska en voinut hyödyntää niitä tuoreena. Monet sienet, kuten kantarelli, voidaan hyvin pakastaa, mutta parhaan säilyvyyden takaamiseksi ne on hyvä käyttää pannulla ennen pakastamista. Näin saadaan prosessit siellä sienen luissa ja ytimissä keskeytettyä! Näin siis minäkin tein: sienet sellaisenaan pannulle, ja haudutellaan miedolla lämmöllä kokoon.

Ennen uunissa paistamista.

Kantarellipiiras

Piirakkapohja haluamallasi ohjeella (katso esim. ohrainen feta-pinaattipiirakka), kiireinen voi käyttää valmista pakastetaikinaakin.

kantarelleja (pilko, jos haluat, mutta pienet sienet voi mielestäni käyttää ihan kokonaisinakin)
1 prk kermaviiliä
2-3 munaa (laitoin 3, mutta olivat niin isoja, että mielestäni 2 riittäisi ihan hyvin)
0.5 dl kuivattuja sipulilastuja (tai tuore sipuli)
suolaa
pippuria
juustoraastetta

Valmista pohjataikina ja painele se vuokaan. Paista sienet ja sipuli pannulla, hauduta hetki (jos käytät kuivattuja sipulilastuja, niin liota niitä vain vedessä). Kippaa sienet ja sipuli piiraspohjan päälle. Sekoita kananmunat, kermaviili, suola, pippuri ja juustoraaste. Kaada seos sienien päälle. Ripottele vielä halutessasi piirakan pintaan juustoraastetta ja paista piirasta 200-asteisessa uunissa 30-40 minuuttia.


6.10.2010

Fenkoli-olutleipä - vuokaleipien uusi kunkku

Tutkimusmatka kotitekoisten leipien ihmeelliseen maailmaan jatkuu. Ja homma petraantuu kuin sian juoksu! Olin muuten aikaisemmin vähän skeptinen sen suhteen, että miten omatekemät leivät loppupeleissä tulisivat maistumaan. Pelkäsin, että tekeleet jäisivät syömättöminä jonnekin pakastimen kätköihin väijymään. Mutta näin ei suinkaan ole käynyt, esimerkiksi tällä hetkellä en vaihtaisi tämän postauksen reseptillä leivottua leipää parhaimpaankaan kaupan leipään. Osa hyvästä mausta tulee toki varmaan ihan itse tekemisen ilosta. :) Hämmentävän hyvin olen saanut myös rapean kuoren ja toisaalta kuitenkin pehmeän sisuksen säilymään leipomispäivästä eteenpäinkin!

Fenkolitaidetta.

Tällä viikolla vuokaan, ja vuoassa uuniin hyppäsi fenkolilla maustettu, olutta janoonsa nauttinut leipätaikina. Fenkolinsiemenet tuovat ihanan maun ja tuoksun. Vivahteet viittaavat lähinnä anikseen ja lakritsiin. Oluen vaikutusta on vaikea yksilöidä näin jälkikäteen, pitäisi olla verrokkileipä maisteltavana. Mutta tuntuu toimivan, moitteita en voi antaa. Tätä kannattaa kokeilla!


Leipäreseptin pohjana hyödynsin pääpiirteittäin Kodin Kuvalehden olutleipien ohjetta, suurin muutos on höystäminen fenkolilla.

Fenkoli-olutleipä (1.5 litran leipävuokaan)

1 olut (3.3 dl)
25 g hiivaa (tai 1 pss kuivahiivaa)
1 tl suolaa
2 tl sokeria
1 rkl fenkolia
3 dl ruisjauhoja
5 dl vehnäjauhoja
2 rkl ruokaöljyä

Lämmitä olut kädenlämpöiseksi ja lisää hiiva (tai jos käytät kuivahiiva, lisää se jauhoon sekoitettuna). Lisää muut ainekset reseptin järjestyksessä. Kohota kaksinkertaiseksi, pyörittele leivän muotoon ja laita halutessasi leipävuokaan. Kohota vielä reilu vartti. Voitele vedellä ja paista 200 asteessa uunin alatasolla noin 30 minuuttia.

Isä, äiti ja jälkikasvua.

4.10.2010

Yrttien kasvatusta & Spaghetti Frutti di Mare

Oletko sinä onnistunut kasvattamaan yrttejä kaupan salaattiosaston yrttiruukuista? Itse laitoin keväällä 3 kaverusta ruukkuun (basilika, timjami ja korianteri), ja vain basilika selviytyi koko kesän läpi voittajana, ja on edelleen voimissaan. Tosin yöpakkasten pelossa olen korjannut kaverin nyt sisätiloihin. Kesä sai viattomasta basilikasta paksun pensasvartisen, ja erittäin runsaasti kukkivan, puskan. Siinähän sitten yrität pysyä tahdissa kukkivien pätkylöiden pois napsimisessa, kun uutta pukkaa koko ajan! Tarkoitushan kun ei olisi tuhlata kasvuvoimaa kukkimiseen, mikä ilmeisesti myös aikaansaa kukkivissa varsissa lehtien suipomman, ei-enää-niin-pyöreän muodon.

Parvekebasilikaa.

***************************************

Ja sitten varsinaiseen ruokapostaukseen... Kauppaan - pakastealtaalle - paketti kainaloon - sisältö pannuun - ruoka on valmista!

Kalapuikkojako?

Näppylälonkeroita.

Ehei, tässä keittiössä lämmitettiin kyllä mereneläviä, mutta hieman lähempänä "luonnollisia muotojaan". Kyseessä siis pakasteena myytävä nilviäissekoitus, jossa mustekalaa, sinisimpukoita ja katkarapuja basilika-oliviiöljyssä. Tylsä ruuanlaittopäivä, kun ei tarvinnut kuin käännellä alle 10 minuuttia pannulla! Merenelävien seurana tarjoilin italialaishenkisesti spagettia, ja sekaan heitin myös tuoreita basilikanlehtiä.


Spaghetti Frutti di Mare (kahdelle)

300 g nilviäissekoitusta (basilika, oliiviöljy)
tuoretta basilikaa
spagettia
leipää liemessä dippailtavaksi

Paista merenelävät pannulla ohjeen mukaan, keitä spagetti. Tarjoile basilikanlehdillä koristeltuna, leivän kanssa.

2.10.2010

Hayley-täti pikkuleipäpaakarina

Kun nyt kerran pikkuleipien leivonnan makuun oli viime viikolla päästy, päätin laittaa elämän kunnolla risaiseksi... Ajattelin nimittäin, että syntymäpäivien kunniaksi voisin viedä töihin jotakin pientä naposteltavaa. Kakun tai pullien teko olisi ollut liian massiivinen ja riskaabelikin veto, sillä työyhteisö on aika runsaslukuinen. Eikä tässä nyt mitkään pyöreiden vuosien merkkipäivät olleet kyseessä... Sitä odotellessa. :P

Pikku suklaanapit omaa uunivuoroaan odottelemassa.

Rakastan Hanna-tädin kakkuja. Makeita, suloisen vaaleita ja turvallisia herkkuja. Ihanan perinteisiäkin. Minulla ei muuten ole lainkaan biologisia tätejä, saati sitten Hanna-nimistä. Mutta isotäti on, ja hänen tekeminään nämä pikkuleivät ovat aivan huippuja.

Vaniljaiset ja suklaiset Hanna-tädin kakut.

Nyt jopa pysyin nätisti reseptissä! Tein kiltisti ohjeen mukaan, koska tässä lopputuloksen todella toivotaan olevan tietyn muotin mukainen. Ainoastaan vaniljasokeria menin lisäämään, sillä sitä oli joissakin muissa resepteissä. Niin... ja puolet pikkuleivistä halusin kokeilla suklaisina, eli kaakaojauhetta kehiin vain. Rusinoitakin olisin halunnut lisätä, mutta onneksi en tiedostanut tätä halua vielä kaupassa, enkä siis tajunnut rusinoita ostaa. ;)

Hanna-tädin kakut (65 kpl)
Alkuperäinen resepti: Pirkka

200 g margariinia
2 dl sokeria
1.5 dl kermaa
5 dl vehnäjauhoja
3 dl perunajauhoja
2 tl leivinjauhetta
(2 tl vaniljasokeria, oma lisäykseni)

Sekoita huoneenlämpöiseen margariiniin sokeri ja kerma. Lisää taikinaan keskenään sekoitetut kuiva-aineet. Anna taikinan levätä jääkaapissa vähintään puoli tuntia. Leivo taikina tangoiksi ja leikkaa paloiksi. Pyörittele hieman litistetyiksi palloiksi ja paista 175 asteessa 10- 15 minuuttia.

(1) Kelmutetut taikinapötköt jääkaappimatkalla.
(2) Halki, poikki ja pinoon. Voisi kai tällaisenaankin paistaa.
(3) Uuniinmenovalmiit pallukat.

Muunnelmia kokeilunhaluisille
Suklaa-Hannat: Erota tekovaiheessa puolet taikinasta ja sekoita siihen 2 rkl kaakaojauhetta.
Inkivääri-Hannat: Mausta taikina raastetulla inkiväärillä.
Sitruuna-Hannat: Lisää taikinaan sitruunan kuoriraastetta.
Karpaloiset Hannat: Lisää taikinaan pilkottuja kuivattuja karpaloita tai paina keksien keskelle kuivattu karpalo ennen paistamista.
Rusinaiset Hannat: Ripottele taikinaan rusinoita.

Eivätkö näytäkin tästä kuvakulmasta ihan jäätelöpalloilta?