23.9.2010

Purppurainen punajuurisosekeitto

On taas yhden "ensimmäisen" aika. Ostin nimittäin ihan ensimmäisen kerran elämässäni punajuuria. Ja nimenomaan vielä tuoreita sellaisia. Ei sillä ettenkö pitäisi punajuurista, ne ovat minusta aina olleet ihan ok. Mutta nyt teki sitten mieli kokeilla kuinka tulemme juttuun tämän värikkään kaverin kanssa. Ajatuksissa siinteli jo syksyssä lämmittävä sosekeitto. Hintaa punajuurilla oli muuten alle euron kilo! Toinen pääraaka-aine keitossa on peruna, joten aika edullisella budjetilla irtoaa!

Ruokakermaspiraali.
Auringonkukansiemenet on muuten itsekasvatetuista kukista!

Eniten punajuuren kanssa pelotti potentiaalinen sotku. Töissäkään ei aina uskalla ottaa lounaalla punajuurta sisältäviä salaatteja ihan vain turvallisuussyistä... :D Toistaiseksi suunnittelemattomilta punaisilta sisutusratkaisuilta on kuitenkin vältytty. (Pilkkomisvaiheen jälkeen käsiä pestessä kyllä oltiin hetken aikaa jännän äärellä.) Soseutuksen ja puolen syömäurakastakin ollessa takanapäin uskallankin ajatella, että voiton puolella ollaan.

Ja lopputulos? Oikea hyvän mielen ruoka, kuka voisi olla kärttyinen söpön purppuraisella aterialla? Sydänkoristelut ruokakermalla päälle ja ystävänpäivänkeitto on valmis! Mauissa olin tällä kertaa mahdollisimman vaatimaton, halusin maistella kunnolla sitä punajuurta sieltä. Ja hyvällehän se maistui. Keiton kera mutusteltiin oliivivuokaleipää... vai pitäisikö ristiä se uudestaan munakasleiväksi. Tykkään siitä kuitenkin jollakin semikierolla tasolla todella paljon.


Punajuurisosekeitto (4 annosta)
Kasvisten grammamäärät on luonnollisesti tarkoitettu kokoluokan viitteeksi.

5 dl vettä
4 punajuurta (730 g)
4 perunaa (430 g)
1-2 laakerinlehteä
puolikas kasvisliemikuutio
timjamia
2.5 dl ruokakermaa

Kuori ja pilko punajuuret ja perunat. Ihaile väriä. Mittaa vesi kattilaan ja keitä kasviksia maustavien ainesten joukossa punajuurten pehmenemiseen asti (noin 30-60 min). Ihaile väriä. Poista laakerinlehdet ja soseuta keitto. Ihaile väriä (ja päivittele kuinka unohdit poistaa laakerinhehdet ja nekin ovat nyt soseessa mukana). Lisää ruokakerma ja soseuta vielä halutessasi kertaalleen kuohkeaksi.


Onko muut syöneet laakerinlehtiä? :D Mitään ei kyllä huomannut. Hullu ei huomaa ja viisas ei virka mitään?

6 kommenttia:

  1. Voi ei, en ole koskaan keksinyt tehdä keittoa punajuurista! Perunan ja punajuuren yhdistelmä on varmaan ihan taivaallinen... tätä täytyy kokeilla!

    VastaaPoista
  2. Ihan kuin olisin lukenut omia ajatuksia siitä, kun vuosi sitten ostin ensimmäistä kertaa elämässäni tuoreita punajuuria :). Pitää tosiaan uskaltaa vain rohkeasti kokeilla uusia raaka-aineita.

    Eilen fiilistelin päivällisvieraalleni tasaisen sileää ja oranssia juuresmuusia, kun se oli niin kaunista, mutta sanoin hänelle "Olispa nähnyt mut, kun mä tein punajuurikeittoa! Olin niin fiilareissa koulussaki ku mietin vaan, että kohta pääsen kotiin syömään vaaleenpunaista keittoa!"

    VastaaPoista
  3. Asiaa Kermaperse! :D
    Ja ravinnon merkitystä myös silmänruokana ei voi liikaa alleviivata.

    VastaaPoista
  4. Tein tätä lounaaksi tänään, ja olihan se niin herkullista kuin kuvittelinkin. Ja muistin ottaa laakerinlehdet pois ja ihailla väriä :)

    VastaaPoista
  5. Anna: Hauska kuulla, että maistui! Ja hyvä, ettei siellä toistettu omaa laakerinlehtitumpelointiani... :D Pian voisi itsekin pyöräyttää taas punajuurisosekeittoa pöytään.

    VastaaPoista