1.3.2015

Tonnikala-makaronilaatikko (myös heikkohampaisille)

Meillä kaikilla on näitä "oon aikonu jo niiiin kauan tehdä tätä" -reseptejä. Mutta aikamoiset pohjat vetää oma tarinani tonnikala-makaronilaatikon kanssa. Kyseessä on siis simppeli suosikkiruokani vuosien takaa. (Äidin tekemänä tietysti.) Ja ainoastaan sellaiset kymmenisen vuotta olen aikonut sitä tehdä itsekin...


Ei tarvitse kuvan myötä kysellä, miksi makaronilaatikkoa tavataan
lähinnä arjen kotiruokana ja vähemmän juhlabanketeissa...

No parempi myöhään kuin ei milloinkaan. Nyt ryhdistäydyin makaronilaatikon tekemiseen, kun pussin kyljessä oli mitat pelkästään uunikypsennystä vaativaan versioon. Saamattomuuteni nimittäin johtunee pääasiassa siitä, etten millään malttaisi ensin keitellä ja sitten uunittaa about mitään ruokaa...

Keittämättä valmistuva makaronilaatikko on kuitenkin koostumukseltaan vähän erilainen. Makaronit kun haluavat ryhmääntyä vuoan pohjaan eikä niiden muotokaan säily erityisen irtonaisena. Luulin rukiisen pastalaadun tarjoavan ronskimpaa purutuntumaa, mutta luulin väärin. Pehmeetä touhuu!


Lunastiko tonnikalamakaronilaatikko odotukset ja lupaukset? Oli kyllä herkullista ja pehmeän turvallista, mutta kultaisissa muistoissa vielä parempaa! Currya pitäisi olla enemmän myös. Ja kyllä makaronit saisivat olla irtonaisempia. Pitänee tilata äiti tekemään tätä taas pitkästä aikaa. :D Oppis nuorempi polvikin tavoille...


Tonnikala-makaronilaatikko


1 ps (350 g) ruismakaronia
2 prk tonnikalaa
2 tl currya
1 tl paprikajauhetta
1/3 tl valkopippuria
2 kanaliemikuutiota
1 l maitoa
3 munaa
juustoraastetta (minulla 50 g parmesania)
(kirsikkatomaatteja)

Kaada keittämättömät makaronit mahdollisimman laakeaan uunivuokaan. (Mitä korkeampi paistoastia, sitä tiiviimpi pohjamakaronikerroksesta tulee.) Kippaa tonnikala kulhoon, ja mausta se currylla, paprikajauheella ja valkopippurilla. Sekoita maustettu tonnikala ilmavasti makaronien kanssa sekaisin.

Valmista sitten munamaito tonnikalalta vapautuneessa kulhossa. Kuumenna desi tai pari maitoa, ja liuota siihen kanaliemikuutiot. Kaada hieman lisää maitoa, jotta seos viilenee. Riko ja vatkaa munat maidon joukkoon, ja lisää vielä loputkin maidot. Kaada tasainen munamaito paistovuokaan. Ripottele päälle juustoraaste ja paista 200-asteisen uunin alatasolla tunnin verran.

(Laita samalla halkaistut, leivinpaperille levitetyt kirsikkatomaatit uuniin kuivumaan. Noin puolisen tuntia makaronilaatikon kanssa riittää, älä siis polta tomaatteja. Voit myös jättää ne toiseksi puolituntiseksi nollaan käännettyyn uuniin, kun makrulaatikko on sieltä poistunut.)


Lisukkeena aurinkokuiv... uunikuivattuja kirsikkatomaatteja.
Nämä todellakin kaipaavat makujen tiivistämistä tähän aikaan vuodesta!

24.2.2015

Aamuaurinko puurolautasella: appelsiini-kaurapuuro

Tein sen vihdoin... Uskaltauduin keittämään lapsuuden inhokkia eli vesi-kaurapuuroa. Mutta ihan sellaisenaan en tietenkään sitä tyytynyt syömään, vaan sekaan laitettiin yhtä sun toista kondimenttia. Sekaan ujuttautui nimittäin aurinkoinen appelsiini! Nuo hedelmät ovatkin juuri nyt parhaimmillaan. Makeita ja mehukkaita, ja kannat niitä kaupasta kilokaupalla lähes ilmaiseksi.


Aamuaurinko on todistetusti näyttäytynyt puurokulhon lisäksi myös
ikkunassa aamupala-aikaan. Joko-joko-joko on kevät tulossa?

Pisteenä iin päälle appelsiini-kaurapuuro tuunattiin rouhituilla pistaasipähkinöillä (Dubai kiittää). Väri, maku ja rouske nappaavat täydellisesti, mutta toki muutkin pähkinät passaavat. Ja kokeilepa keittää muutoin vähäsuolainen puuro, mutta lisää annoksen pintaan muutamia (sormi)suolakiteitä. Makes a BIIIG difference!


Aloittaisko aamun (naama) näkkärillä vai aurinkoisella appelsiinipuurolla?



Appelsiini-kaurapuuro kahdelle


5 dl vettä
2 dl kaurahiutaleita
ripaus suolaa
1 appelsiini
(appelsiinin kuoriraastetta)
(pistaasipähkinöitä)

Keitä kaurapuuro normaaliin tapaan. Kuori sillä aikaa jääkaappikylmä appelsiini, ja leikkaa lohkot vaikkapa saksien avulla pieniksi paloiksi. Kippaa jääkaappikylmät appelsiinipalat valmiin puuron sekaan; ne jäähdyttävät sen sopivasti syöntilämpötilaan! Hifistelijä rouhii päälle vielä kourallisen pistaaseja ja ehkä myös vuolee hieman appelsiininkuortakin.

20.2.2015

Kardemummakahvin kotimaisemissa - Dubai

Vietin tammi-helmikuun vaihteessa startanneen lomaviikkoni lämpimässä Dubaissa (Yhdistyneet arabiemiirikunnat), joka tuntuu olevan nyt erittäin suosittu lomakohde. Monet muutkin ovat sinne suunnanneet, ja matkajuttuja ja muita uutisia vilisee silmissä ja korvissa. (Tai ehkä tässä taas kävi niin, että kun jokin juttu tulee konkreettiseksi omassa elämässäsi, olet paljon alttiimpi havainnoimaan asiaan liittyviä ilmiöitä ja asioita ympärilläsi!)

Dubain matkani etukäteismainostaminen tosin irroitti monelta tahoilta kovasti skeptisiä kommentteja ja varoituksia. On turvatonta, kallista, keinotekoista, epäystävällistä ja ties mitä harmia ja vaaraa... Pöh, onneksi en antanut moisen höpöhöpön vaikuttaa matkasuunnitelmiin!


Kardemummakahvi.


Eri kiva metro.

Ja kyllä. Onhan se totta, että Dubaissa on laitettu raha haisemaan. Turismi ja bisnes pyörittävät kylää, ja raaka työ painaa aasialaisten siirtolaisten harteilla. Mutta toisaalta on avartavaa nähdä paikka, jossa tahtomisen ja rahan kombinaatiolla voidaan toteuttaa melkein mitä vain. Oli se sitten huimaavan korkea pilvenpiirtäjä, sisälaskettelukeskus aavikolla tai vuoristoratakokemuksen mennen tullen hakkaava huippumoderni korotettu metro. Ja jopa urbaani Dubai tarjoaa maistiaisia perinteisestä arabikulttuurista ja islamin arjesta. Oleminen ja eläminen oli sujuvaa, eikä vastaan tullut yhtään suurempaa kulttuuriin tai turvallisuuteen liittyvää harmia.


Iltasuihkulähdeshow, taustalla Burj Khalifa.

Kotiinpalatessani kuulin myös koko Sillä sipulin poppoon vierailleen Dubaissa juuri ennen omia lomiani. Piti suorastaan hieraista silmiä, kun jotkut herrasväen bloggaamista kuvista näyttivät lähes identtisiltä omien matkaräpsyjeni kanssa! Moskeijan katto (Jumeirah Mosque), abravene ja hotellin uima-allas (vaikkakin eri hotelli) on tallennettu ihan samanlaisista kuvakulmista omastakin toimestani.

Yhtenä nostona todella onnistuneesta, rentouttavasta ja kokemusrikkaasta Dubain reissustani tekisin pikkuisen kahvimuseon, joka löytyi perinnekylän kätköistä. Papuja, tietoa, valmistusvälineistöä ja alan kirjallisuutta. Historian havinaa ja nykyhapatusta. Tuoksua ja tunnelmaa! Ja tietysti leppoisat olohuoneet, joissa nauttia kiertelyn jälkeen taivaalliset perinteiset arabikaffet. Kardemummalla maustettuna ja makeiden taatelien kera tarjottuna tietenkin. Täydellisen tyytyväisyyden, onnen ja ilon hetki! :)


Myllymuseo.