8.6.2016

Protskupannareita ja kirsikoiden halkomista

Kesä ja tuoreet mansi... kirsikat! Ne on niin täällä. Ja jos kysyttäis, että jos joskus saatais joku semmoinen palkankorotus, niin mihin ihmeeseen sitä sitten edes käyttäis, niin ehkäpä juuri tuoreisiin kirsikoihin?


Protskupannarit kardemummalla... Om nom nom.

Valtaosa kirsikoista menee ihan sellaisenaan, toki kiviä myöhemmin syljeskellen. Mutta ei kiven poistaminen etukäteenkään kovin haastavaa ole. Kuvassa lasiin piirretty ohje neljäsosapylpyröintiin. Puolikkaatkin toimii, mutta silloin kiven irroittaminen hieman hankalampaa.


Kokonaisena kirsikan saa säilymään pillitempulla, eli puhkaisemalla kirsikan lävitse tunnelin ryhdikkäällä pillillä. (Ne paperiset, joilla juominen on tylsää, sopii tähän mitä parhaimmin!) Samaan tarkoitukseen valmistetaan myös dedikoituja metallisia kirsikankivenpoistajia, mutta edes minulla ei sellaista vehjettä ole. (Vielä.)

23.5.2016

If you're going to San Francisco -tuorepuuro

Terveiset San Franciscosta palanneelta! Ja kyllä vaan, myös matkalla voi olla kiva pyöräyttää tuorepuurot aamiaiseksi. (Ainakin sen jälkeen, kun ensimmäiset aamut ja päivät on pyhitetty lomaherkuttelulle ja alat kaivata täysipainoisempaa aamunaloitusta. Ja ainakin jos punkkaat söötissä Airbnb-kämpässä, jossa on astiat ja muut keittiövälineet jääkaappeineen. Ja yhä ainakin jos tykkäät matkalla nuuskia ja ihastella myös paikallisia ruokakauppoja ja testailla niiden antimia.)


Tai ehkä pikemminkin "If you're coming back from San Francisco" -tuorepuuro

Jenkeissä puhdasta omenasosetta myydään kaupoissa isoissa kanistereissa, ja siitä älynväläys perustaa tuorepuuro siihen jugurtin, maidon tai muun nesteen sijaan. Ja tuliko välittömästi paras tuorepuuro ikinä? Täydellinen maku ja rakenne! Ja pitkään haaveillun loman sivumaku ei varmasti haitannut sekään. ;) Omenasosetuorepuuroon heitettiin sekaan myös karpaloita, erittäin jenkkiä menoa siis.

Vastaava tuorepuuro piti sitten rekonstruoida myös kotiin palattua, ja (vaikka meillä ei löydy yhtä isoja sosesankoja kaupasta) lopputulos oli edelleen erinomainen. Omenasoseessa tekeytyvästä tuorepuurosta tulee siis banaanille kova kilpailija, ja se tulee takuulla vakiinnuttamaan roolinsa aamupalarepertuaarissani. Tuunausideoitakin on loputtomasti: soseita voi tehdä itsekin eri lajikkeilla pelaten... karpaloiden tapaan myös vaikka rusinat toimivat... joulua kohti mennessä mausteeksi voisi lykätä kanelia... (Jep, juhannus vasta tulossa ja täällä mainittu jo joulunodotus.)


Golden Gate. Ylitetty kävellen liikennepoliittisena mielenilmauksena ehkä?


Painted Ladies. Yksi verkkoaita ei amatöörivalokuvaajaa lannista.


Tuorepuuro San Franciscon malliin (omena-karpalo)


omenasosetta
pellavansiemeniä
chiansiemeniä (+ vettä)
auringonkukansiemeniä
isoja kaurahiutaleita (ja/tai ruista ja/tai ohraa)
kuivattuja karpaloita

Lusikoi puurokulhoon reilusti omenasosetta ja sekoita joukkoon muut ainekset. Mikäli käytät chiansiemeniä, on syytä lisätä hieman vettä niiden janoisen luonteen takia. Tyrkkää kulho illalla jääkaappiin, ja nautiskele puuro aamulla.


26.4.2016

Hyvää pataa (yhden pannun pasta)

Hyvät huomenet täältä jälkijunasta! Vaikka Martha Stewart tutustutti meidät jo 2013 yhden pannun pastaan (one pan pasta), minä tein siitä oman versioni vasta nyt.

Ehkäpä en sen vuoksi osannut Marthan ohjeesta aikanaan innostua, että olen laiskoja yhden pannun spagettiaterioita harrastanut aiemmin ihan omatoimisesti innovoiden. Isossa pannussa riittävän vetelä spagettikastike kun on luonteva paikka pastan kypsentämiseen - ei ylimääräisiä pastakattiloita jynssättäväksi!


Yhden padan tai pannun pastaa on ilmeisesti kokkailtu Italiassa, mistä Martha tekniikan nappasi ja esitteli maailmalle. Minun versiossani ihan kaikkia aineksia ei kuitenkaan heitetä pannuun heti alkumetreillä... Esimerkiksi basilika kannattaa tietenkin säästää vasta kypsään pastaan sekoitettavaksi. Muutoinkin raaka-aineksissani on pientä kikkailua, kuten kirsikkatomaattien ohella myös aurinkokuivattuja serkkuja! Ja pastana kiharaspagettia!

Ja oletteko muuten kokeilleet koskaan korvata juustoa (parmesania) pasta-annoksessa paahdetuilla auringonkukansiemenillä. En toki yritä väittää, että maku tai suutuntuma olisi sama, vaan että näillä saa yhtä hyvän (vaikkakin erilaisen) viimeistelysilauksen ateriaan!

Kaikessa helppoudessa ja nopeudessaan kympin arvoinen arkiateria! (Tai miksei semijuhlaankin...)

Ja miksi nyt yhden pannun pasta yhtäkkiä kiinnosti? Muuan jannu kertoi (kuvatodisteiden kera) tätä kokkaulleensa. Innostus tarttuu. :)


Yhden pannun pasta


(auringonkukansiemeniä)
200 g pastaa
90 g aurinkokuivattuja tomaatteja liotettuna (tai purkki öljyyn säilöttyjä)
noin 5 dl vettä
1 rkl pizzamaustetta
250 g kirsikkatomaatteja
paaljon mustapippuria
1 puska basilikaa

(Paahda ensin auringonkukansiemenet kuivalla paistinpannulla ja siirrä ne sitten sivuun. Valmista on kun saavat väriä ja tuoksuu ihastuttavalle. Jos skippaat siemenet, korvaa ne parmesanraasteella tarjoillessa.)

Liota kuivatuotteena ostettuja aurinkokuivattuja tomaatteja mieluusti etukäteen yön ylitse TAI käytä purkillinen öljyyn säilöttyjä. Kippaa liotetut tomaatit pannulle, mutta älä lisää heti kaikkea liotuslientä. Kaada sen sijaan vedenkeittimestä kuumaa vettä pannulle muutama desi. Lisää pannuun myös pasta ja pizzamauste, ja anna kiehua kannen alla lähes kypsäksi. Sekoittele välillä, ja lisää vettä/liotuslientä tarvittaessa (testaa samalla suolaisuus).

Kun pasta alkaa lähennellä al dentea, voit kipata sekaan puolitetut kirsikkatomaatit ja maustaa mustapippurilla. Lisää ja kääntele joukkoon aivan viimeisenä silputtu basilika, ja muista myös nostaa auringonkukansiemenet (tai parmesaani) pöytään, annosten päälle ripoteltaviksi.